rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Erittäin hyvin säilynyt kokonaisuus isojaona aikaisella paikallaan. Ympäröivä maisema on säilynyt 1700-luvun lopun asussaan. Pihassa päärakennus 1870, talli, aitta, navetta ja useita rakennuksia 1900-luvun puolivälistä. Rakennukset muodostavat ajallisesti kerroksisen ja rakennushistoriallisesti rikkaan kokonaisuuden.

Mäen tilakeskus sijaitsee Pyhäjärven Topparinlahdesta nousevassa pohjoisrinteessä. Päärakennuksen v.1882, lisäksi suuri talli/aittarakennus 1800-l, aitta 1800-l, jatkettu 1950-l liiterillä. Navetta ja puimala/riihi ovat 1900- alkupuolelta. Lisäksi on 1900-luvun puolesta välistä sauna, kuivuri/paja, kellari/liiteri.

Päärakennus on alkujaan ollut koillispäästä korkeiden nurkkakivien varassa. Nykyinen kivijalka on rakennettu 1900-l alussa. Vuoraamattomassa hirsirakennuksessa on 6-ruutuiset ikkunat, jonka valkoiseksi maalatuissa vuorilaudoissa on korkea otsalauta. Päädyssä ylhäällä on pieniruutuinen koristeikkuna, jossa ristikkäiset vuorialaudat. Rungon mahdollinen punamulta on kulunut pois, väri on auringon(?) polttama tummanruskea. Lautarakenteinen, keltaiseksi maalttu satulakattoinen kuisti. Kate on sementtitiiltä. Rakennusta on mm. sisätilojen osalta kunnostettu vuosina 1962-63. Se on kuitenkin hyvin säilyttänyt vanhahtavat piirteensä.

Aitta on vuoraamaton, voimakkaan punaiseksi maalattu pitkänurkkainen rakennus. Nurkat ovat laudoin suojatut. Ylhäällä pieni luukku, jossa koristeelliset vuorilaudat. Ovi on musta lautaovi, sepän saranat. Sementtitiilikate. Ikä mahdollisesti noin 200 vuotta. Rakennusta on jatkettu pihapiiristä poispäin lautarakenteisella osalla 1950-l.

Suuri 2-kerroksinen hirsirakennus, jossa mm. ratashuone, vaatepuoti, ollut aikaisemmin luhti -tyyppinen, mutta laudoitettu umpeen. Nurkkakivet, hirsirakenne.

Matala navetta, kivijalka, runko punaiseksi maalattua hirttä, kate huopaa ja peltiä. Osin huonokuntoinen.

Riihi/puimala, pitkä hirsi/rankorakenteinen rakennus, nurkkakivet. Peltikate.

Erittäin hyvin säilynyt.

Mäkitalon isäntänä oli v. 1552 Tuomas Torkkelinpoika. Tila oli 1700-luvulta sotilasvirkatalona, myöhemmin valtion omistuksessa. Nykyinen suku osti tilan v. 1936 valtiolta.

Topparin kylä, Mäki ja Isotalo muodostavat oman hyvin säilyneen rakennetun kokonaisuutensa Pyhäjärven Topparinlahden rannalla. Mäen pihapiiri on Pyhäjärveen pistävän niemen rinteessä. Pellot ovat pohjoispuolella ja eteläpuolella nousee metsäinen rinne.

Kohteen maisemallisten ja rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tilakeskusta ympäröivä avoin maisema tulee säilyttää ja mahdollinen uudisrakentaminen sijoittaa pihapiirin tuntumaan tai muuten maisemallisesti luontevaan paikkaan. Rakennusten muutostöissä tulee huolehtia ettei rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa hävitetä, mm. siten että rakennusten vanhoja materiaaleja ja rakennusosia säilytetään mahdollisimman paljon ja muutokset tehdään rakennusten ehdoilla.

Rautela Eevaliisa, Pirkkala, rakennushistoriallinen tutkielma, moniste 1975.