Topparin kylässä oli 1500-luvulla kaksi taloa, Isotalo ja Mäkitalo. Jälkimmäinen oli pitkään sotilasvirkatalona. Syrjäinen sijainti on suojellut hyvin kahden talon muodostamaa kylän ydinalueen maisemaa. Nykyinen maisema ei paljon poikkea isojaon, (Daniel Hall 1767), aikaisesta maisemasta. Nykyiset pellot olivat jo tuolloin joko peltona tai niittynä. Ainoastaan Topparinlahden pohjoisrannassa olleet pellot ovat metsittyneet ja muuttuneet huvila-alueeksi.

Mäen talon alueella on kivikautinen asuinpaikka. On mahdollista, että asutus on jatkunut katkeamattomana aina kivikaudelta nykypäiviin saakka.

Pinta-alaltaan pieni Topparin kylä sijaitsee Pyhäjärven rannan ja Anian rantatien välissä, kunnan länsiosan maatalousvaltaisellla alueella, laajahkojen metsäselänteiden ympäröimänä, hiukan syrjässä muusta asutuksesta. Asutus ja pellot muodostavat maisemallisesti yhtenäisen alueen vain Pyhäjärven rannalla olevassa kylän ydinalueella, jossa sijaitsevat vanhimmat talot, Mäki ja Isotalo.

Näiden lisäksi entiset Isotalon torpat Kaunisto ja Haapaniemi ovat lähellä Anian rantatietä. Lisäksi on Seppälän ja Einolan tilat. Alue on mäkistä metsämaata ja rantaa rytmittävät niemet ja lahdenpokamat. Isontalon ja Mäen tilakeskukset on rakennettu Topparinlahden pohjukkaan ja pelloiksi on raivattu mäkien välinen maastonosa, joka päättyy Topparinlahteen. Kulttuuriympäristö, vanhat tontit, pellot ja rakennukset ovat säilyneet erittäin hyvin.

Arkistolähteet: Kiinteistörekisteri,Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere. Isojakokartat, Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna.

Kuninkaan kartasto 1776-1805, julk. SKS, Tampere 1989. Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julk. B 174, Tampereen seutukaavaliitto, 3 painos, Tampere 1990.

Kartat: Isojakokartta, Daniel Hall 1767. Pitäjän kartta 1932, Pirkkalan pitäjä v. 1915.