rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Vanha Topparin kylän kantatalo joka on edelleen isojaon aikaisella paikallaan. Pihapiiri rakennukset muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden, joka pääosiltaan on 1800-luvulta. Isotalo muodostaa yhdessä Mäen tilan ja peltojen kanssa 1700-luvun asussaan hyvin säilyneen maisemakokonaisuuden.

Isotalo sijaitsee Pyhäjärven rannalla Topparinlahden perukassa. Tilakeskus sijaitsee rantaa saakka ulottuvien peltojen keskellä. Pihapiirissä on 1880-luvulla rakennetut päärakennus ja ns. vaarinpirtti. Navetta on v. 1927. Pieni aitta on ehkä 1700-luvulta. Pieni kalustovaja/kellari on rakennettu 1910-luvulla ja suurempi kalustovaja on 1950-luvulta. Rannempana on purettava lautarakenteinen kuivurirakennus. Rannassa on 1980-l rakennettu saunamökki.

Päärakennusta on lyhennetty 1930-luvulla purkamalla lounaispäässä ollut tupa. Samassa yhteydessä ikkunat uusittiin. Myös pohjoispuolella oleva mansardikattoinen frontoni on ilmeisesti tältä ajalta. Kuistin ikkunat ovat koristeelliset ja niissä on käytetty osittain värillistä lasia. Tiilikate ja ulkoverhoilu ovat 1950-luvulta.

Tilalla on ollut myös 2-kerroksinen luhtiaitta, joka siirrettiin Einolaan 1930-luvulla ja muutettiin asuinrakennukseksi. Päärakennusta vastapäätä on aikaisemmin ollut navetta, joka purettiin 1920-l. Sen takan oli vielä pieni navetta, jossa oli mm. siirtolaisilla lehmä. Purettu ilmeisesti 1940-luvulla. Suuremman kalustovajan paikalla on aikasemmin ollut talli. Rannassa oli suurehko riihirakennus.

Vaarinpirtti on 1880-l tuotu Nokialta. Rakennettu nurkkakiville, aikaisemmin multapenkillä. Peiterimavuoraus, punainen. Ikkunat uudemmat.

Aitta on pitkänurkkainen, vuoraamaton, yksinkertainen, pieni hirsirakennus. Nurkkakivet, punamullan jäämiä.

Isotalo mainitaan jo 1540-luvulla. Myöhemmin tila on ollut mm. Sankilan rusthollin augmentti. Lunastettu perintöitilaksi 1700-luvulla. Nykyisen suvun hallussa tila on ollut 1870-luvun loppupuolelta. Talo tunnetaan myös Iso-Topparina tai Ala-Topparina. Isonvihan aikaan talon mainitaan olleen vauras ja talosta on lainattu rahaa aina Pohjanmaata myöten.

Isotalosta on lohkottu Haapaniemi -niminen tila 1920-luvulla kun Isotaloa jaettiin veljesten kesken. Aikaisemmin Haapaniemi oli Isontalon torppa, joka tunnettiin Kenttä -nimisenä. Haapaniemeä ei inventoitu tässä yhteydessä.

Einola -niminen tila on lohkottu v. 1934 Isontalon isännän veljelle.

Topparinlahden suuntaisesti olevat pellot rajautuvat metsäisiin rinteisiin. Lahtea rajaavien mäkisten niemien rannoilla on uudehkoa vapaa-ajan asutusta. Lounaispuolella olevassa rinteessä on Mäkitalo -niminen vanha kruununtila.

Isotalon piha on nurmella. Vanha pihaan tullut tie poistettiin 1990-luvulla. Pihassa on koivuja ja omenapuita ja muutamia pensaita. Ympäristön pellot ovat viljelyssä.

Isotalo ja sen lounaispuolella oleva Mäen tila muodostavat peltoineen ja rakennuksineen maisemallisesti näyttävän ja hyvin säilyneen kokonaisuuden.

Kohteen maisemallisten ja rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tilakeskusta ympäröivä avoin maisema tulee säilyttää ja mahdollinen uudisrakentaminen sijoittaa pihapiirin tuntumaan tai muuten maisemallisesti luontevaan paikkaan. Rakennusten muutostöissä tulee huolehtia ettei rakennusten kulttuurihistoriallista arvoa hävitetä. Rakennusten vanhoja materiaaleja ja rakennusosia olisi hyvä säilyttää mahdollisimman paljon.

Rautela Eevaliisa, Pirkkala, rakennushistoriallinen tutkielma, moniste 1975. Pirkkalan paikannimikokoelma, Pirkkalan kirjasto.

Tauno Isotalo, haastattelu heinäkuussa 2002