rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Alueella on useiden eri kylien torppia. Riekko on tyypillinen 1920-l pientila. Aikakauden rakennuskantaa asuinrakennus ja aitta.

Riekon tilaan kuuluu hirsirakenteiset asuinrakennus ja aitta 1900-luvun alkupuolelta. Lisäksi on vanha sauna, joka nykyisin on liiterinä. Uusi sauna on 1990-l. Tila kuuluu Pirkkalan kunnalle ja sitä käytetään erilaiseen virkistystoimintaan. Alueelle on rakenettu lentopallokenttä.

Asuinrakennus on rakennettu lohkotuille nurkkakiville. Ulkovuoraus on peiterimavuorausta punaiseksi maalattuna. Listat ovat valkeat. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Kuistissa on käytetty pieniruutuisia ikkunoita.

Pihapiiriin on kuulunut 1990-luvulla purettu navetta, josta on jäljellä ylisille johtanut kivisilta. Kesällä 2002 käytettiin Riekontien varrella olevaa talon riiheä ensin palokunnan harjoitteluun, jonka jälkeen hirsiosa purettiin. Riihi oli tehty rinteeseen, osittain korkeiden lohkokivitolppien päälle. Tulisija ovesta vasemmalle, rakennettu kivistä. Hirsiosan lisäksi siinä oli ilmeisesti lautarakenteinen osa. Riihen hyvännäköinen ovi oli rakennettu vahvoista laudoista isoin nauloin. Otsalauta oli koristeltu karjalaishenkisin kuvioin.

Riekko on lohkottu v. 1921 Nokian Viikin kartanosta,rälssitilasta, jonka omisti tällöin Nokia aktiebolag. Riekko oli kooltaan 23 hehtaaria. Ostaja oli torppari Erland Laikko eli Riekko. Kaupat tehtiin v. 1919.

Riekon tila sijaitsee lähellä Pyhäjärven rantaa. Alue jää Pirkkalankylän, Nokian, Tyrkkölän, Topparin, Pappilan ja Anian kylien välialueeksi, jossa kylillä on maa-alueita. Alue on metsämaastoa, jota pellot rytmittävät. Riekon tilan pellot ympäröivät tilakeskusta. Anian rantatiestä lähtevän ja päättyvän Savilahti- Riekontie-Kranstolpantie varrella on harvakseltaan saman tyyppisiä tiloja kuin Riekko. Useat näistä ovat entisiä torppia.

Kiinteistörekisteri,Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere. Pirkkalan paikannimikokoelma, Pirkkalan kirjasto.