Kaavaluonnoksista antamassaan lausunnossa maakuntamuseo kiinnitti huomiota mm. kulttuuriympäristön vaalimisen keskeiseen rooliin kaavan tavoitteita asetettaessa sekä kulttuuriympäristötietojen yhteismitalliseen esittämiseen ja tietojen täydennystarpeeseen. Lähtötiedoissa on yhä täydennystarpeita. Ratinan sillan ja Koulukadun kentän kulttuurihistorialliset arvot on tuotu esiin yleiskaavatasoisissa, yleispiirteisissä selvityksissä, mutta niiden arvokkaat ominaispiirteet ja kulttuurihistorialliset arvot ovat tarkemmin määrittelemättä. Ratinan sillan ja Koulukadun kentän sekä sen katsomon arvoja on pyritty suojaamaan kaavamerkinnöillä. Merkinnät tarvitsevat taustakseen nykyistä tarkempia lähtötietoja. Tältä osin kaava-aineistoa tulee vielä täydentää ennen kaavan hyväksymistä, jotta Maankäyttö- ja rakennuslain 9. §:n vaatimukset täyttyvät.

Hämeenpuisto päätteineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jota koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavaluonnoksista antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo toi laajasti esiin puiston arvoja ja kehitysmahdollisuuksia. Maakuntamuseo totesi, että kummassakin luonnosvaiheen maankäyttövaihtoehdossa erityinen ongelma on rakennusmassojen sijoittaminen Hämeenpuiston valtakunnalliselle arvoalueelle: ”Puiston eteläpäätteen sommitelman levittäytyminen esplanadiakselia leveämmälle on toteutunut jo 1920-luvulla, ja tämä piirre on katsottu mm. valtakunnallisen arvoalueen rajauksella kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi. Asuinkorttelien levittäminen tälle alueelle ei täytä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellytyksiä alueen kehittämisestä. Maankäytön tulee sopia alueen historialliseen kehitykseen.” Voimakas ristiriita kulttuuriympäristön arvojen ja täydennysrakentamisen kesken esiintyy myös kaavaehdotuksessa. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että yleisten rakennusten korttelialueen ulottaminen puiston valtakunnalliselle arvoalueelle on mahdollista, sillä yleisen rakennuksen kohdalla kaavamerkinnän s-21: ”[a]lue tulee rakentaa ottaen huomioon alueen käyttö ja luonne kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön osana” toteuttaminen on mahdollista ja rakennus on erittäin huolellisella suunnittelulla sovitettavissa puistoympäristöön. Sen sijaan AL-korttelialueen kohdalla tämä on mahdotonta. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Maankäyttö- ja rakennuslain 24. §:n perusteella AL-korttelialue ei saa sijoittua Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluerajauksen sisälle.

Luonnosvaihtoehdossa A Hämeenpuistoon esitettiin 17-kerroksista tornitaloa. Kaavaehdotuksessa tornin sijoituspaikka on siirretty Ratinan sillan kupeeseen. Havainneaineiston ja vaikutustenarvioinnin perusteella 16-kerroksisen rakennuksen korkeus ei aiheuta erityistä heikennystä alueen kulttuurihistoriallisiin arvoihin, vaan kaupunkikuvalliset ja maisemalliset vaikutukset kytkeytyvät ylipäänsä nykyisen puistoalueen täydennysrakentamiseen. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kyseinen paikka on alueen muuta rakennuskantaa korkeammalle tornille mahdollinen.

Kaavaluonnoksista antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo toi esiin De Gamlas Hemin kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseen liittyviä reunaehtoja. Ne on pääsääntöisesti huomioitu asemakaavaehdotusta laadittaessa. Merkittävä osa De Gamlas Hemin inventoinnissa esiin tuoduista merkittävistä Pyhäjärven suuntaan avautuvista näkymäyhteyksistä kuitenkin menetetään, mikäli rakennuksen eteläpuolinen alue rakennetaan asemakaavaehdotuksen mukaisesti. Tätä Pirkanmaan maakuntamuseo ei lähtökohtaisesti hyväksy.

Kulkutautisairaalan alue kuuluu kaava-alueen merkittäviin rakennetun ympäristön kohteisiin. Sen osalta kaavaehdotus on kehittynyt asianmukaisesti osoittaessaan alueen keskeisen rakennuskannan suojelluksi. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta edellytti kuitenkin kaavaehdotuksen nähtävillepanon yhteydessä, että jatkosuunnittelussa arvioidaan uudelleen kulkutautisairaalan suojelutarvetta. Pirkanmaan maakuntamuseo toistaa tältä osin aiemmissa lausunnoissaan esiin tuomansa kulkutautisairaalaan liittyvät arvot ja toteaa, että rakennukset tulee Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n nojalla suojella asemakaavassa.

Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että Frenckellin kalkkiuunin jäännös on merkitty kaavaan asianmukaisesti sm-merkinnällä. Muinaisjäännös on otettu suunnitelmassa huomioon maakuntamuseon kanssa pidetyissä neuvotteluissa (25.2. ja 11.10.2016) sovitun mukaisella tavalla; myös maakuntamuseon kaavaluonnoksista antama lausunto ja sen jälkeen annetut kirjalliset kommentit (diar. 401/2016) on otettu huomioon. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että vastineluettelossa (s. 12) mainittuja muinaisjäännöstä koskevia lisäyksiä rakentamistapaohjeeseen ei ole tehty.

Nalkalan tiiliruukin alueen osalta arkeologinen tutkimusaineisto on täydennetty maakuntamuseon lausunnon (diar. 303/2016) mukaisesti koekaivauksilla. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n suorittamissa tutkimuksissa alueelta ei löytynyt kiinteää muinaisjäännöstä tai muita suojeltavia kohteita. Maakuntamuseolla ei siten ole kyseisen kohteen osalta enää huomautettavaa.

Täydennetyt selvitysaineistot ja muutettu kaavaehdotus pyydetään toimittamaan nähtäviksi Pirkanmaan maakuntamuseoon. Mikäli kaavaehdotus hyväksytään ilman Pirkanmaan maakuntamuseon esittämiä muutoksia, hyväksymispäätös valitustietoineen pyydetään toimittamaan viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon.