arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sivistyshistoria

maisemakokonaisuus

Harjun koulujen rakennushistoriallinen arvo on niiden puurakentamista edustavassa rakennusperinteessä, jossa on nähtävissä myös aikakausien arkkitehtuuripiirteitä. Ajallisesti hirsirakennusten monimuotoiset, hyvin säilyneiden julkisivujen moninaiset tyylipiirteet edustavat aikakausia aina 1800-luvun alun empirestä 1920-luvun niukkaan klassismiin. Kokonaisuutta täydentää ja jatkaa 2003 valmistunut koulurakennus, teknisesti moderni, julkisivuiltaan postmoderni rakennus, jonka keskeiset vaikutteet, jäsentelyt, kattomuodot ja materiaalien esikuva löytyy koulupihan toisella laidalla olevasta 1920-luvun koulusta.

Paikan historia on erittäin merkittävä. Harjun koulun tontti on ollut julkisessa käytössä 1600-luvulta alkaen. Ensin markkinapaikkana sekä kappelikirkon tonttina ja 1860-luvulta alkaen koulun, ensin Ahlmanin koulun ja 1870-luvulta kansakoulun tonttina. Puretun kirkon puu- ja kivitavarasta sekä kuistista rakennettu koulu on edelleen käytössä opetustilana 160 vuotta myöhemmin. Harjun koulun 1862/1908, 1864 ja 1925 valmistuneet ja edelleen käytössä olevat koulurakennukset muodostavat myös rakennuskerrostumineen erittäin hyvän ja poikkeuksellisen esimerkin koulurakentamisesta 160 vuoden aikana. 1862 valmistuneen koulun kuisti, siirrettiin viereisestä kirkosta ja edustaa 1800-luvun alkupuoliskoa. Vanhimpaankoulukokonaisuuteen kuulunut ulkorakennuskin on säilyttänyt uudistettuna alkuperäisen käyttötapansa.

Kouluun liittyvät pihat, A-rakennuksen suuri hiekkapiha, B-rakennuksen puutarha sekä B- ja C-rakennuksen etupihat ovat säilyneet edelleen tunnistettavina. Muutoksia on lähinnä D-rakennuksen sijoittaminen vanhojen kasvimaiden paikalle. Koulupihaa rajaava aita on muuttunut vanhasta säleaidasta metalliverkkoaidan kautta nykyiseen painekyllästettyyn lauta-aitaan. Rakennusten eri-ikäistä puurakentamista ja rakennusaikaansa edustavat julkisivut ovat säilyttäneet hyvin ominaispiirteensä ja materiaalinsa. Koulurakennukset saivat nykyisen asunsa viimeistään 1900-luvun vaihteessa ja alkupuolella, kun rakennusten nykyiset peltikatot valmistuivat. Alkuperäiset ikkunat ovat säilyneet A-rakennuksen pohjois- ja itäjulkisivussa, eteläpuolen ikkunat uusittiin 1980-luvulla vanhan mallin mukaan. C-rakennuksen ikkunat ovat 1900-luvun vaihteesta. B-rakennuksen ikkunat uusittiin 1980-luvulla vanhan mallin mukaisesti. Kuistien ikkunat ovat vanhat. Julkisivujen puuosia on korjattu vain tarpeellisin osin, paikoin hyvin karkealla materiaalilla. Koulujen ulko-ovet ovat 2020-luvulta ja mukailevat vanhoja.

Koulurakennusten sisätilat ovat kokeneet useita muutoksia, huonejako, pinnat ja talotekniikka ovat uudistuneet. Keskeinen arvo onkin enemmän koulukäytön jatkuminen. Rakennuksissa on luokkahuoneita, joissa opetus on alkanut 1862, 1864 ja 1908. Koulurakennuksiin kuuluneita asuin- ja muita tiloja on muutettu luokkahuoneiksi 1930-luvulta alkaen. Koulutiloista on tullut tehostamisen seurauksena osin, etenkin A-rakennuksessa sokkeloisia. Sisätilojen huonejako on suurelta osin muuttunut, myös pinnat ja interiöörit ovat pääosin 1960-luvun tai sen jälkeen tehtyjen peruskorjausten asussa. Sisätiloissa pintoja hallitsevat valkoiset lastu- tai kipsilevypinnat muovimattoineen. Rakennusten uunilämmityksestä luovuttiin 1950- ja 1960-luvulla, jonka jälkeen rakennuksiin on lisätty koneellinen ilmastointi. Viimeisin peruskorjaus on vuosilta 2002-2003, jolloin rakennusten alkuperäisiä ominaispiirteitä on tunnistettu ja pyritty säilyttämään. Vanhoista interiööreistä parhaiten on säilynyt B-rakennuksen vanha kuisti sekä osin uudempi, Wivi Lönnin suunnittelema eteistila sekä 1908 ja 1862 rakennetut luokkahuoneet, joissa on säilynyt vanhempiin koulutiloihin liittyviä pintoja ja detaljeja. 1864 rakennetun C-rakennuksen interiöörit ovat muuttuneet, vain luokkahuone on huonetilana ja käyttötavaltaan säilynyt. 1925 valmistuneessa A-rakennuksessa säilyneitä

tiloja on vain koilliskulman porrashuone. Lisäksi koulutiloissa on säilynyt 1900-luvun alkupuolen peiliovia, joita on täydennetty myöhemmin laaka- ja lasiovilla. Haasteina koulun käytössä on koettu esteettömyys, sillä kaikkiin rakennuksiin liittyy vähintään kuistin yhteydessä porrasaskelmia ja kolmikerroksisessa koulussa ei ole hissiä ja porrashuoneet, kuten muutkin tilat, ovat melko kapeita. Sokkeloisessa A-rakennuksessa sisäilmahaasteita pyrittiin korjaamaan huonekohtaisilla ilmanvaihtokoneilla, joka on myöhemmin osoittautunut huonoksi ratkaisuksi. Ympäristöarvoissa maisemaa, harjua ja tielinjaa seuraavat puurakenteiset koulurakennukset muodostavat kaupunginosassa historiallisen ja näkyvän kiintopisteen, maisemakokonaisuuden. Tielinja, koulurakennukset ja Gaddin kappeli edustavat kaupungistuneen ympäristön vanhinta historiaa ja rakentamista, jota kaupunkikuvallisesti täydentää eteläpuolella 1960-luvun kaupunkisuunnitteluun liittyvä Puisto-Kaarilan Kaarilan aukio. Kokonaisuuden rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan arvot on huomioitu maakuntakaavassa sekä Sitowisen 2022 laatimassa Kaarilan aukion ympäristö -selvityksessä.

Harjun koulu muodostuu neljän eri -ikäisen puutalon kokonaisuudesta Nokiantien varrella.

Tyyppiluokitus: Rakennustaide, kulttuurihistoria, maisema, kaupunkikuva, ympäristökokonaisuus.

Arvoalueet ja – kohteet: Pirkanmaan kulttuuriympäristön arvoalueet; Epilä; kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuus. Aluehanketieto: Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella 2019.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040; merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö; Kaarilan ja Raholan kartanot ja ympäristön asuinalueet; maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Rakennetun ympäristön kohde; Harjun koulu. Hanketieto: Tampereen yleiskaavan yhteydessä laadittu kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten kohteiden alustava luettelo 1974.

Raholassa Harjun koulun paikalla toimi ennen Ahlmanin koulu. Harjun vanhin koulurakennus valmistui 1862.1908 rakennettiin rakennukseen toinen luokkahuone Wivi Lönnin piirrustusten mukaan. Koulua laajennettiin rakentamalla lisää tiloja 1921 ja 1925. Uusi klassistinen koulurakennus valmistui 1925.

Kaavatilanne: Asemakaava vahv. 1965, ei suojelua

Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 (s. 276)

Kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998