Haulitornin ympäristön arvoalue rajautuu Erämiehenkatuun, Haulikatuun, Pispalan valtatiehen sekä rautatiealueeseen. Alueen rakennukset ovat rakentuneet valtatien varteen Simolan kantatilan maille 1800-luvun lopun ja 1920-luvun välisenä aikana. Vanhin taloista on perinteistä maaseudun rakennustyyppiä edustava hirsinen paritupa (Haulikatu 4). Samalle tontille rakennettiin 1900-luvun alussa hieman uusrenessanssityylinen neliöpohjainen rakennus, jossa on kaakkoissivulla viisikulmainen kuisti (Haulikatu 2). Alueen kaakkoisosassa on pitkä useita pieniä asuntoja käsittänyt, kahdessa osassa rakennettu asuinrakennus (Haulikatu 12).

Haulitehdas ja -torni on molemmat rakennettu 1908 Haulitehdas oy:n toimesta, kun tehtaan toiminta siirrettiin Pyynikiltä Pispalaan. Punatiilinen tehdasrakennus ja punaiseksi maalattu, teräksinen 55 metriä korkea haulitorni edustavat molemmat aikansa rakennusteknistä huippuosaamista. Haulitornilla on korkeutensa vuoksi merkittävä maisemallinen merkitys. Se on yksi Pispalanharjun kaukomaisemassakin näkyvistä symboleista. Haulitehtaan johtaja asui muistitiedon mukaan aluksi tehtaan kanssa samalle tontille rakennetussa pienessä huoneen ja keittiön talossa (Haulikatu 6) ja rakennutti sitten 1920-luvun lopulla perheelleen suuremman talon Erämiehenkatu 8:aan. Näiden välissä sijainnut 1910-luvun asuinrakennus on palanut 1980-luvulla. Vanhoista piharakennuksista jäljellä on ainoastaan Erämiehenkatu 8 pihasauna, muut on purettu ja osin korvattu uusilla pienikokoisilla pihavajoilla tai autosuojilla.

Kokonaisuus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain erityisestä, pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Katunäkymä tulee säilyttää, myös tiet, muurit, pihojen rakenteet yms. tulisi huomioida. Katulinjaa tai kulkureittejä ei tulisi muuttaa. Katuliittymien ja pihojen pinnoitteena tulisi suosia nurmea ja hiekkaa ja välttää laajoja betonikivilaatoituksia tai asfaltointia. Uudisrakentamista tulisi välttää, mutta jos siihen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan noudattaa mm. olemassa olevan ympäristön mittakaavaa ja rakennustapaa.

Tarkennus 2012:

Alueen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Aluekokonaisuuden ja sen yksityiskohtien säilyttäminen ymmärrettävänä mahdollisimman vähäisin muutoksin.

Vanhan rakennuskannan, asuin-, piha ja teollisuusrakennusten, säilyminen.

Pihojen kasvillisuuden säilyminen perinteisenä.

Pihojen, katuliittymien, ajoteiden ja polkujen pintojen säilyminen perinteisinä nurmi- ja hiekkapintaisina.

Muurien, portaiden ja muiden pihojen rakenteiden säilyminen perinteisenä.

Katulinjan ja muiden kulkureittien säilyminen.

Uudisrakentamisen välttäminen.

Välttämättömän uudisrakentamisen toteuttaminen korostetun tarkkaan lähiympäristön vanhaa rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM, Anu Eerikäinen, 2001-2002.

- Harjula, Kristiina, Unelma Pispalasta. Pispalan asukasyhdistys ry ja Tampereen kaupunki. Tampere 1992.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Kartta Tampereen - Epilän maantien rajankäynnistä Hyhkyn, Kaarilan ja Pispalan kylissä 1930. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Kartta Tampereen Ylä-Pispalan ja Ala-Pispalan kaupunginosien katualueita varten pakkolunastettavista alueista 1965. Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; alueen kiinteistön omistajien hallussa, http://www.pispala.fi/pispalakuvia ja Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Alueen kiinteistön omistajat ja asukkaat, inventoinnin yhteydessä haastatellut pitkään Pispalassa asuneet henkilöt

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan rakennusinventointi 2009.