rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiirin useita asuntoja käsittävä asuinrakennus on peräisin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun väliseltä ajalta ja laajennettu 1910-20-luvulla. Rakennus on säilyttänyt laajennuksen jälkeisen ulkoasunsa melko hyvin muutoksista huolimatta. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset. Kohde edustaa alueen vanhinta kerrostumaa kertoen aikansa rakentamisen tavasta.

Asuinrakennus edustaa esikaupunkimaista tapaa laajentaa taloa perheen tilantarpeen kasvaessa tai varallisuuden lisääntyessä. Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen tapa, pienehköjä asuntoja puutalossa on säilynyt.

Pihapiiri ja asuinrakennus 001 sijaitsevat näkyvällä paikalla Pispalan valtatien tuntumassa.

Kohde sijaitsee Haulitornin ympäristön kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A7).

Kohde sijaitsee Haulikadun ja Pispalan valtatien väliin jäävällä pohjoiseen viettävällä rinnetontilla. Tontilla on asuinrakennus sekä kevytrakenteisia autokatoksia.

Kohde muodostuu usean perheen asuinrakennuksesta ja autokatoksista pihoineen. Tontti on ollut Simolan maita ja vuokratonttina 1940-luvulle asti. Asuinrakennus on peräisin 1800-luvun lopulta tai aivan 1900-luvun alusta. Sitä on laajennettu luoteispäädystä 1910-20-luvuilla. Asuntoja on ollut todennäköisesti 7 ja ne ovat olleet huoneen ja keittiön sekä hellahuoneen kokoisia. Asukkaina on mahdollisesti ollut Haulitehtaan tai Santalahden tehtaiden työntekijöitä. Tontin länsisivulla on ollut pitkä suorakaiteenmuotoinen puuliiteri- ja ulkokäymälärakennus, joka on purettu 1900-luvun loppupuolella. Toinen pienempi piharakennus on sijainnut tontin itäkulmassa. Vuonna 1947 talo on tullut nykyiselle omistajasuvulle Karlssoneille huutokaupan kautta Seppäseltä. Peruskorjausta on tehty 1950-60-luvulla. Pihan pohjoisreunan autokatosrakennukset ovat 1900-luvun lupulta, eikä niitä ole inventoitu erikseen niiden vähäisen merkityksen vuoksi.

Tontin kaakkoispuolitse on kulkenut tie Pispalan valtatieltä Santalahden asemalle. Tie on tontin kohdalla haaraantunut myös itään kohti nykyistä Ratakatua. Tielinja hahmottuu yhä hyvin maastossa tontin itäpuolella. Pispalan valtatien leventämisen ja korottamisen seurauksena tontti asuinrakennuksineen on jäänyt huomattavasti valtatietä alemmaksi.

Kohteen lähiympäristössä on 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun välisenä aikana rakennettua rakennuskantaa. Koillispuolella on kaksi nykyisin rakentamatonta tonttia. Eteläpuolella korkean betonimuurin päällä on Pispalan valtatie. länsipuolella on kahden asuinrakennuksen muodostama pihapiiri ja luoteessa haulitehdas ja haulitorni.

Tontti on rajattu pohjoisesta punaiseksi maalatulla pystylauta-aidalla. Pihalla kasvaa sireenipensasta, vaahteroita, pihlajia ja kukkaistutuksia. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Pihapiiri kokonaisuutena tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan. Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Tontilla olevien rakennusten sijoittelun periaatetta ei tulisi muuttaa. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi säilyttää perinteisenä. Kohtuullisen pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Uudisrakentamista tulisi välttää. Rakennusten mahdolliset muutokset tai laajennukset tulisi tehdä ensisijaisesti vaipan sisällä ja välttää rakennusten rungon laajentamista. Jos rungon muutokseen tai laajennukseen on riittävät perusteet, tulisi korostetun tarkkaan huomioida mm. olemassa olevan ympäristön mittakaava ja rakennustapa. Kaikissa muutos- ja korjaustöissä olisi noudatettava rakennukseen sopivaa rakentamista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen ja pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Rakennuksen 001 kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Rakennuksen 001 aseman säilyminen maisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 12.7.2001.

2002 inventoinnin kohdenumero 60.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhat valokuvat kohteesta ja sen ympäristöstä; Tampereen museoiden Kuva-arkisto.

Kiinteistön omistaja