arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Pihan asuinrakennus ja pieni pihasauna ovat peräisin 1920-luvulta. Niiden ominaispiirteet ovat säilyneet melko hyvin kertoen ajan rakentamisen tavasta.

Asuinrakennuksessa on peruskorjauksesta huolimatta nähtävissä selkeitä puuklassismin tyylipiirteitä: selkeä rakennusmassa, umpinaiset päätyihin taittuvat räystäät, julkisivujen symmetria.

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on perimätiedon mukaan toiminut haulitehtaan johtajan asuntona. Pihapiirissä hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen asumisentapa.

Kohde sijaitsee Haulitornin ympäristön kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2009/A7).

Kohde sijaitsee Erämiehenkadun ja rautatiealueen välisellä jyrkästi pohjoiseen viettävällä tontilla. Tontilla on 1920-luvun omakotitalotyyppinen asuinrakennus ja pihasauna.

Kohde muodostuu asuinrakennuksesta ja pienestä pihasaunasta pihoineen. Tontti on erotettu Simolan maista. Talon on suullisen perimätiedon mukaan rakennuttanut 1920-luvulla, mahdollisesti vuonna 1928, asunnokseen Pispalan haulitehtaan johtaja. Tarinan mukaan runko ja pihassa kasvava tammi olisi tuotu Terijoelta. Pihapiiriin on kuulunut asuinrakennuksen lisäksi kaksi muuta rakennusta. Tontin koilliskulmassa säilyneen pihasaunan länsipuolella on ollut toinen suorakaiteen muotoinen satulakattoinen rakennus, joka on todennäköisesti ollut piharakennus ja pitänyt sisällään liiterin ja ulkohuoneen sekä mahdollisesti myös eläinsuojan. Piharakennus on purettu 1960-luvulle tultaessa. Kiinteistön omistajat ovat vaihtuneet talonkirjan perusteella melko usein: 1961-73 Omistajina olivat Lauri ja Toini Rajala, 1973-76 Vilho ja Ella Suvanto perheineen, 1976-81 Viljo Tarporanta ja Nykyiset asukkaat vuodesta 1981 alkaen. Rakennuksia on peruskorjattu 1970, 80-ja 90-luvuilla.

Kohteen lähiympäristö on rikkonainen. Länsipuolella on massiivinen koulurakennusta muistuttava Ahjolan kansalaisopisto, pohjoisessa rautatiealue, idässä tyhjä tontti, jonka 1900-luvun alussa rakennettu talo paloi 1996, etelässä pääasiassa parkkipaikkana toimiva Ahjolan aukio ja Pispalan valtatien alikulkutunneli.

Tontti on ympäröity aitaelementeistä muodostetulla puuaidalla. Pihaan on käynti 1950-luvun tyylisestä taivutetusta metalliputkiportista. Etupiha on laatoitettu betonikivillä. Kasvillisuus on osin perinteistä, osin modernia. Jyrkkää rinnettä on pengerretty betonimuurein ja maavallein. Pihasaunalle johtavat betoniportaat. Pihan yleisilme on aidasta ja laatoituksesta johtuen moderni.

Rakennuksia ja rakenteita tulisi purkaa vain pakottavasta syystä, eikä sellaiseksi voida katsoa ylläpidon laiminlyöntiä. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään perinteisenä. Pieniä muutoksia sallitaan, mutta ne tulisi tehdä harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Vähäinen uudisrakentaminen tai laajentaminen perinteistä rakennustapaa ja mittakaavaa noudattaen on mahdollista.

Tarkennus 2012:

Pihapiirin ja rakennusten tai muun kohteen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen, tyylipiirteiden ja runkomuotojen säilyminen.

Rinnepihan tasoerojen säilyminen.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 13.7.2001.

2001 inventoinnin kohdenumero 61.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Vanhoja kuvia ja tietoja kohteen lähiympäristöstä on toimittanut Sakari Patjas.

Kiinteistön omistaja