rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

1900-luvun alkupuolella rakennettu huvila ja rantasauna muodostavat tutkimusalueelle tyypillistä huvilakulttuuria hienosti edustavan kokonaisuuden. Huvilaan vuosikymmenten aikana tehdyt muutokset ovat muuttaneet ulkonaisia piirteitä ratkaisevasti, mutta kertovat toisaalta kohteen aktiivisesta käytöstä asumisessa. Rakennuksen historiallinen tausta huvilana on kuitenkin edelleen tunnistettavissa . Rantasaunaan on uusittu kattotiilet, muuten se on ulkonaisilta piirteiltään alkuperäinen.

Kohdenumero 2009 / 215 Virkaniementie 2, Tossutannerin Pihlajamäki

Kohde sijaitsee Virkaniementien alussa, tien itäpuolella. Tontilla sijaitsee yksi asuinrakennus. Samassa yhteydessä inventoitiin Pyhäjärven rannassa sijaitseva saunarakennus, vaikka se kuuluu nykyisin eri kiinteistöön. Sauna on alunperin ollut Tossutannerin huvilan kanssa samaa kiinteistöä, ja se kuuluu edelleen samalle suvulle. Sauna esitellään tämän kohteen yhteydessä.

Tossutanneriksi nimetty Tamperelainen kenkäkauppias H. Tanner on ostanut alunperin vuokraamansa maa-alueen vuonna 1918, Pihlajamäki niminen tila erotettiin tuolloin Ollikan kantatilasta lohkotusta Niemenmaan palstatilasta. Huvilarakennus on nykyisten omistajien tiedon mukaan rakennettu vuonna 1914 ja oli ilmeisesti myös aluksi Tannerilla vuokralla. Rakentajasta ei ole tarkempia tietoja.

1950-luvulta 1970-luvulle kiinteistön omisti Raunela -niminen perhe, jotka muuttivat alunperin kesäasuttavan huvilan talviasuttavaksi omakotitaloksi. Nykyisen omistajan Laura Niemistön vanhemmat ostivat kiinteistön vuonna 1971. Sen jälkeen kiinteistö on jaettu kolmeksi tontiksi, joista Niemenmaantien viereiselle osalle on 2000-luvulla rakennettu omakotitalo ja rantaan ulottuvalla osalla on vanha rantasauna, joka on molempien asuinrakennusten käytössä.

Tonttia rajaa lännessä Virkaniementie ja pohjoisessa Jokisentie. Tontilla on joitain perinteisiä puutarhaistutuksia, kuten omenapuita ja pihaa on tasoitettu. Asuinrakennuksen itäpuolella on pieni metsäsaareke, jonne on 1970-luvulla perustusten uusimisen yhteydessä viety vanhoja nurkkakiviä.

Kohde edustaa tutkimusalueen vanhinta rakennuskantaa ja vaikkei se olekaan säilynyt ulkonaisilta piirteiltään alkuperäisenä, se on merkittävä 1900-luvun alun huvilakulttuurista kertova kohde. Asuinrakennuksen yhteys rantaan ja rantasaunaan tulisi säilyttää ja lähiympäristö jättää siten rakentamisesta vapaaksi.

Yleiskaava 1995.

Asemakaava 2000

Niemistö Antti ja Laura 20.5.2009