Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Asemakaavan muutosalue sijoittuu Tampereen ydinkeskustan tuntumaan, Amurin kaupunginosaan. Suunnittelualue on melko suppea käsittäen kolme asunto-osakeyhtiöiden omistamaa tonttia Amurinkadun varressa. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa nykyisten kolmikerroksisten 1970-luvun asuinkerrostalojen korvaaminen huomattavasti kookkaammilla asuinkerrostaloilla. Tutustuttuaan hankkeeseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Toisen maailmansodan jälkeisen ajan uudistuksen tuottama Amurin 1970-luvun asuinkerrostalojen alue on lähtökohtaisesti matala, rakennettuna ympäristönä yhtenäinen, väljä ja vehreä kokonaisuus. Käynistynyt kaavamuutos edustaa Amurin toista uudistusta, joka pohjautuu vuonna 2019 hyväksyttyyn Amurin yleissuunnitelmaan sekä yleiskaavoitusta varten laadittuun Tampereen keskusta-alueen korkean rakentamisen selvitykseen (Arkkitehdit MY, 2012 ja 2022). Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavan tavoitteet ovat lähtökohtaisesti mahdolliset eikä hankkeeseen kulttuuriympäristön osalta liity lisäselvitystarpeita.
Alueelta on käytettävissä, OAS:ssakin mainitut, kaksi rakennettua ympäristöä ja kaupunkikuvaa käsittelevää selvitystä: Amurin rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016) ja Amurin kulttuurihistoriallisen arvon selvitys (FCG, 2022). Niiden perusteella alueen geneerisillä lamellitalotyyppisillä betonielementtikerrostaloilla ei ole tunnistettu olevan erityisiä arkkitehtonisia tai rakennushistoriallisia arvoja. Sen sijaan alueen väljällä ja vehreällä yleisilmeellä, katuverkolla, korttelirakenteella ja katuja reunustavilla puuriveillä on nähty olevan kaupunkikuvallisia ja kaupunkisuunnittelusta kertovia arvoja.
Amurin korttelirakenne ja katuja reunustavat puurivit ovat suurelta osin peräisin alueen ensimmäisestä 1800-luvun asemakaavaratkaisusta. Muut kaupunkikuvalliset piirteet taas ovat peräisin Amurin 1950-luvun lopulla käynnistyneestä uudistuksesta, jonka toteutuneessa kaavaratkaisussa on selkeitä viitteitä arkkitehti Olli Kivisen kehittämästä asuinlähiösuunnittelun ns. keuhkokaaviomallista, jossa asuinkerrostalot on sijoitettu tonteille väljästi, kevyenliikenteen reitit halkovat aluetta, kokoojakadut sijoittuvat ulkoreunoille ja keskellä on puistoakseli, jolle sijoittuu pääosa palveluista.
Alustavan viitesuunnitelman perusteella alueen keskeisimmät arvot on suunnittelussa tunnistettu ja huomioitu pääosin hyvin. Rakentaminen muodostuisi selkeistä toisiinsa liittyvistä suorakaiteen muotoisista rakennusmassoista, joista tonttien etelä ja pohjoisreunaan sijoittuisi matalampi viisikerroksinen itä-länsisuuntainen rakennusosa ja niiden väliin pohjois-eteläsuuntainen korkeampi yhdeksänkerroksinen rakennusosa. Pihoilla säilyisi kiitettävästi myös maanvaraista piha-aluetta, joka mahdollistaisi luonnontilaisen kallion ja puuston säilyttämisen.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Mikäli hanke etenee nyt esitettyjen periaatteiden mukaisesti, kaavamuutoksesta ei ole jatkossa välttämätöntä pyytää alueellisen vastuumuseon lausuntoa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Asemakaavan muutosalue sijoittuu Tampereen ydinkeskustan tuntumaan, Amurin kaupunginosaan. Suunnittelualue on melko suppea käsittäen kolme asunto-osakeyhtiöiden omistamaa tonttia Amurinkadun varressa. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa nykyisten kolmikerroksisten 1970-luvun asuinkerrostalojen korvaaminen huomattavasti kookkaammilla asuinkerrostaloilla. Tutustuttuaan hankkeeseen alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Toisen maailmansodan jälkeisen ajan uudistuksen tuottama Amurin 1970-luvun asuinkerrostalojen alue on lähtökohtaisesti matala, rakennettuna ympäristönä yhtenäinen, väljä ja vehreä kokonaisuus. Käynistynyt kaavamuutos edustaa Amurin toista uudistusta, joka pohjautuu vuonna 2019 hyväksyttyyn Amurin yleissuunnitelmaan sekä yleiskaavoitusta varten laadittuun Tampereen keskusta-alueen korkean rakentamisen selvitykseen (Arkkitehdit MY, 2012 ja 2022). Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavan tavoitteet ovat lähtökohtaisesti mahdolliset eikä hankkeeseen kulttuuriympäristön osalta liity lisäselvitystarpeita.
Alueelta on käytettävissä, OAS:ssakin mainitut, kaksi rakennettua ympäristöä ja kaupunkikuvaa käsittelevää selvitystä: Amurin rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016) ja Amurin kulttuurihistoriallisen arvon selvitys (FCG, 2022). Niiden perusteella alueen geneerisillä lamellitalotyyppisillä betonielementtikerrostaloilla ei ole tunnistettu olevan erityisiä arkkitehtonisia tai rakennushistoriallisia arvoja. Sen sijaan alueen väljällä ja vehreällä yleisilmeellä, katuverkolla, korttelirakenteella ja katuja reunustavilla puuriveillä on nähty olevan kaupunkikuvallisia ja kaupunkisuunnittelusta kertovia arvoja.
Amurin korttelirakenne ja katuja reunustavat puurivit ovat suurelta osin peräisin alueen ensimmäisestä 1800-luvun asemakaavaratkaisusta. Muut kaupunkikuvalliset piirteet taas ovat peräisin Amurin 1950-luvun lopulla käynnistyneestä uudistuksesta, jonka toteutuneessa kaavaratkaisussa on selkeitä viitteitä arkkitehti Olli Kivisen kehittämästä asuinlähiösuunnittelun ns. keuhkokaaviomallista, jossa asuinkerrostalot on sijoitettu tonteille väljästi, kevyenliikenteen reitit halkovat aluetta, kokoojakadut sijoittuvat ulkoreunoille ja keskellä on puistoakseli, jolle sijoittuu pääosa palveluista.
Alustavan viitesuunnitelman perusteella alueen keskeisimmät arvot on suunnittelussa tunnistettu ja huomioitu pääosin hyvin. Rakentaminen muodostuisi selkeistä toisiinsa liittyvistä suorakaiteen muotoisista rakennusmassoista, joista tonttien etelä ja pohjoisreunaan sijoittuisi matalampi viisikerroksinen itä-länsisuuntainen rakennusosa ja niiden väliin pohjois-eteläsuuntainen korkeampi yhdeksänkerroksinen rakennusosa. Pihoilla säilyisi kiitettävästi myös maanvaraista piha-aluetta, joka mahdollistaisi luonnontilaisen kallion ja puuston säilyttämisen.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Mikäli hanke etenee nyt esitettyjen periaatteiden mukaisesti, kaavamuutoksesta ei ole jatkossa välttämätöntä pyytää alueellisen vastuumuseon lausuntoa.
Jaa
Facebookissa