Kysymyksessä on Päivärinne -niminen, n. 3 hehtaarin tontti, jolla sijaitsevat entisen Anttilan kantatilan rakennukset. Tilasta käytetään raportissa nimeä Anttila. Anttilan kantatalon tilakeskuksen rakennukset ovat 1930-luvulta, jolloin tilakeskus siirrettiin nykyiselle paikalle. Rakennukset ovat näkyvällä paikalla entisen maantien, nykyisen Riitiäläntien varrella. Erityisesti asuinrakennus on ulkoisesti säilynyt lähes alkuperäistä vastaavassa asussa. Pohjoispuolella on peltoaukea, jonka takana on Riitiälän vanha kyläkeskus. Itäpuolella on vahvasti puskaa kasvava notkelma, jossa aikaisemmin oli järvi/lampi. Eteläpuolella asuinalue, jota on rakennettu 1970-luvulta aina nykypäiviin. Pihapiiri on varsin metsäinen suurine kuusineen ja mäntyineen. Vehreä puutarha, omenapuita ja marjapensaita keskittyy asuinrakennuksen ympärille.

1. Asuinrakennus, n. 9x20 metriä, on rakennettu siististi lohkotuista ja saumatuista kivistä tehdylle kivijalalle. Rakennuksessa on hirsirunko, joka on vuorattu vihreäksi maalatulla profiloidulla peiterimavuorauksella. Itäpuolella verhoilua on uusittu vanhaa jäljittelevällä vuorauksella. Rungon ja frontonin nurkkapilasterit ja päätykolmiot ovat listoitettu paneelilla, joka on maalattu tummeman vihreäksi. Frontonissa käänteinen väritys. Ikkunat ovat pääosin 6-ruutuiset postipuulla, länsipuolella on myös 9-ruutuisia. Ikkunat ovat pääosin alkuperäiset, osassa on säilynyt vanhaa puhallettua lasia. Osa ikkunoista lasi on tiivistetty puulistalla, ikkunoita korjattu sotien jälkeen? Vuorilaudat yksinkertaiset. Satulakatto on katetettu profiilipellillä. Katolla on molemmilla lappeilla frontoni ja itäpuolella kaksi lunetti-ikkunaa. Rakennuksessa on yksi asuinkerros ja huoneita vintillä. Kivijalassa on pieni kellariosa, johon on 1960-luvulla rakennettu mm. sauna. Länsipuolella on rakennuksen keskellä umpikuisti+katos, joka on rakennettu betonisokkelille. Kuistin päällä pieni avoterassi. Kuistiosa on nykyisen omistajan rakentama. Aikaisempi kuisti oli rakennuksen koilliskulmalla. Tyylillisesti rakennus edustaa 1920-luvun klassismia. Nykyinen väritys ei ole alkuperäinen, eikä tuo rakennuksen tyyliä ehkä kovin hyvin esiin.

Rakennus on tehty omistajan mukaan vanhasta materiaalista ja siinä olisi käytetty kahta eri asuinrakennusta. Kivijalan kivet ovat lohkottu nykyisen Turuntien varrella olleesta louhoksesta, jonka tarkka paikka tuntematon.

2. Vilja-aitta on rinteessä ja siinä on kaksi kerrosta. Rakennus on betonirakenteinen, seinät ovat n. 25 cm vahvaa betonivalua. Seinät ovat rapattu valkoiseksi. Seinä yläosassa on nykyisen omistajan maalaama klassinen boordi. Rakennuksessa on jyrkkä aumakatto. Ovet ovat lautarakenteiset. Yläkerroksen oven yläpuolella pieni puolipyöreä koristeikkuna. Yläkerrassa on lisäksi kaksi ikkunaa. Aitta on rakennettu 1930-luvulla

3. Liiteri on lautarakenteinen ja mahdollisesti 1930-luvulta.

4. Kuivurissa on betonisokkeli, runko on vuorattu punamullatulla peiterimavuorauksella.

5. Betonisokkelille rakennetussa suulirakennuksessa oli alun perin talli ja sikala, jotka osat ovat hirsirakenteisia., suuliosa on lautarakenteinen. Rakennuksessa on pihan puolella punaiseksi maalattu peiterimavuoraus. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Rakennus oli päässyt huonoon kuntoon, nykyinen omistaja on rakentanut rakennuksen lähestulkoon uudestaan. Vanhaa on sokkeli ja tallin hirsiosat. Nykyisin varastokäytössä.

6. Navettarakennuksessa oli betonisokkeli ja hirsirunko, jonka alle oli lisäksi muurattu tiiliseinä. Nykyinen rakennus vastaa mitoiltaan tätä vanhaa. Käytännössä rakennus on rakennettu uudestaan nykyisen omistajan aikana. Vanhaa on sokkeli ja osa tiiliseinää. Nykyisin rakennus on autotallina ja varastona. Alun perin suuli ja navetta muodostivat vinkkelinmuotoisen rakennuksen nykyinen omistaja on erottanut nämä.

Anttila on Riitiälän kylän kantataloja. Vanha kylätontti sijaitsi vanhassa kyläkeskustassa. Tila siirrettiin nykyiselle paikalle 1930-luvulla. Tila oli vuonna 1839 kooltaan 109 hehtaaria. Tilan omistaja vaihtui useasti 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1922 isännäksi tuli Juho Lannetta, jonka suvulla talo oli 1900-luvun loppupuolelle. Vuonna 1997 Lannetan perikunta myi tilakeskuksen nykyiselle omistajalle. Tilakeskus oli tällöin erotettu omaksi n. 3 hehtaarin tontiksi. Maatalous päättyi tilalla1960-luvulla, jonka jälkeen rakennukset olivat asuinkäytössä. Suuli ja navetta rappeutuivat tällöin. Nykyinen omistaja on korjannut/rakentanut ne nykyiseen asuun.

Tontilla on ollut enemmän rakennuksia. Omistaja muistelee pihassa olleen myös toisenkin, pienen asuinrakennuksen. Vanhassa rannassa on vielä rantasaunan sokkelin jäännöksiä.

Anttilan tilakeskus sijaitsee Riitiäläntien (ent. Tampereen maantie) varrella olevalla metsäisellä mäellä. Pohjoispuolella on peltoaukea, jonka takana on Riitiälän vanha kyläkeskus. Itäpuolella on vahvasti puskaa kasvava notkelma, jossa aikaisemmin oli järvi/lampi. Eteläpuolella asuinralue, jota on rakennettu 1970-luvulta aina nykypäiviin. Asuinalue on osa Viialan taajamaa. Pihapiiri on varsin metsäinen suurine kuusineen ja mäntyineen. Vehreä puutarha, omenapuita ja marjapensaita keskittyy asuinrakennuksen ympärille.

Kaava-alue päättyy Anttilan etelärajalle. Kaakkoispuolen tontit ovat merkitty teollisuustonteiksi, joista on rakennettu vain yksi. Länsipuolen, osin rakentamaton aukea on merkitty omakotitonteiksi, Eteläpuolelle on merkitty asuinpientaloja. Kaava on vahvistettu vuonna 1973.

Heiskanen, J. Viiala. Rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman inventointi 2005-2006