Kalevan rinteen rakennuskompleksi oli jo valmistuessaan aivan omanlaisensa. 1960-lukuun mennessä valmistuneet Kiinanmuurin rakennukset muodostivat omana aikanaan Pohjoismaiden suurimman rakennuskompleksin. Kiinanmuuriksi kutsuttu rakennuskompleksiin kuuluu viisi punatiilistä mutkittelevaa lamellitaloa ja saman verran tornitaloja.

- TASA Oy (Tampereen sosiaalinen asuntotuotanto) varasi 1953 Kalevan rinteeltä alueen, johon oli tarkoitus rakentaa asuntoja vähävaraisille ja suurperheille.

- Kalevan rinteellä oli sijainnut aiemmin muun muassa parakit, joissa majoitettiin Venäjän armeijaa. Sisällissodan aikaan tyhjäksi jäänyt kasarmi muutettiin vankileiriksi.

- Kalevankankaantien varrella sijaitsi 1945 rakennetut pikatalot. Pikatalot olivat olleet nopea ratkaisu sodan jälkeisen aikakauden asukaspulaan. 1960-luvulla Kiinanmuurin asukkaat alkoivat vaatia pikatalojen purkamista. Kuitenkin viimeinen talo poistui maisemasta vasta 1995 tuhopolton kautta. Viimeinen asukas oli muuttanut pari viikkoa aiemmin pois pikataloista. Purkutoimenpiteet olivat aloitettu jo 1970- luvulla.

- Kalevanrinteen rakennusten suunnittelusta pidettiin arkkitehtikilpailu. Kilpailun voitti Viljo Rewelin ja Eero Eerikäisen ehdotus Rewelin ja Eerikäinen kuitenkin luopuivat omasta suunnitelmastaan ja kolmanneksi tulleet Dag Englund ja Lauri Silvennoinen alkoivat toteuttaa omaa ehdotustaan.

- Englaundin ja Silvennoisen ehdotus koostui viidestä kahdeksankerroksisesta tornitalosta ja viidestä nelikerroksisesta lamellitalosta

- Tornitaloissa oli 32 neliömetrin suuruisia yksiöitä

- Lamellitaloissa oli pienimmillään 48,5 neliön suuruisia asuntoja. Asuntojen keskipinta-ala oli 50 neliömetriä aravaehtojen vuoksi.

- Rakentaminen eteni vaiheittain. yksi tornitalo ja lamellikerrallaan

- Valmistuessaan Kiinanmuuri oli Pohjoismaiden suurin yhtenäinen rakennuskompleksi.

- Kalevan Rinteen viisi asukasyhdistystä perustivat yhteisen lämpöyhtiön 1955. Tasalämpö Oy:ksi nimitetty yhtiö vastasi muun muassa vastata osakkaittensa omistamien talojen lämmityksestä.

Sammonkatu 34

- Rakennusvaihe aloitettiin 1959 (neljäs vaihe)

- Urakoijana Auttila Oy

- Putkityöt vesijohtoliike Huber Oy

- Sähkötyöt Suomen Maanviljelijäin Kauppa Oy

Asunto Oy Sammonkatu 34 on idästä katsottuna toinen Kalevankartanon viidestä kiinteistöstä. Kiinteistö rajautuu pohjoisesta Taso Oy:n liikerakennukseen ja etelästä niittyalueeseen, jonka takana on Kalevantie. Niittyalueella on aiemmin sijainnut vuoteen 1995 mennessä puretut pikatalot.

Kiinanmuurien rakennusten yhteinen sisäpiha on suojaisa ja rinne on muodostanut omia haasteita pihan suunnittelulle. Asunto Oy Sammonkatu 34 kiinteistön alueella rinteen muodot ovat selvästi nähtävissä. Kiinteistön länsipuolella on jyrkkä rinne, jonka päällä on oleskelupaikka. Myös kiinteistön lamellitalo sijaitsee rinteen päällä. Suojaisalla Kalevankartanon sisäpihalla on muun muassa useita lasten leikkipaikkoja ja oleskelualueita pihakeinuineen. Sisäpihalla on myös rantalentopallo- ja jalkapallokenttä.

Asunto Oy Sammonkatu 34 lamellitalo sijaitsee rinteen etelä- eli yläosassa ja tornitalo alaosassa. Lamellitalo pysäköintialueineen sijaitsee korkeammalla kuin Kiinanmuurin kiinteistöjen yhteinen viheralue.

Kiinanmuurin lamellitalojen pysäköintialueet sijaitsevat talojen reunoilla. Käärmemäisesti etenevän lamellitaloketjun edessä on asfaltoitualue, joka toimii myös pysäköintialueena. Useimmat Kiinanmuurin rakennukset sijaitsevat kuitenkin rinteen päällä rajaten pysäköintialueen ja rakennuksen hieman erilleen pihanurmikosta.

Arkimies Kirsikka, Arkimies Risto; Tarinoita Tampereen Kiinanmuurista. Tasalämpö Oy. Tampere 2010

Hildén, Juhani; Kaikkien aikojen Kaleva : Tammerkosken itäpuolisen kyläasutuksen ja kaupunkirakenteen kehitystä 1500-luvulta nykypäiviin. Tampere-Seura, Tampere 1996.