Venäläinen kasarmi ja vankileiri

Kalevanrinteen kaupunginosan käyttäminen alkoi vuonna 1913 kun Venäjän sotilasviranomaisilta tuli määräys, että Tampereen alueelle pitää sijoittaa rykmentin suuruinen sotilaskomennuskunta ja heille pitää saada kasarmi. Kasarmia suunniteltiin aluksi Hatanpään alueelle, mutta Venäjän viranomaiset hylkäsivät tämän suunnitelman liian syrjäisen sijainnin vuoksi. Venäjän viranomaiset puolestaan ehdottivat kasarmin paikaksi Messukylän tien varressa olevaa hiekkakenttää, joka sijaitsi Kalevan hautausmaata vastapäätä. Kasarmin valmistuikin Kalevan rinteelle 1914. Venäläiset sotilaat ehtivät olla kasarmilla vuoteen 1918 asti, jolloin puhkesi sisällissota ja venäläiset sotilaat vaihtuivat punavankeihin. Entinen kasarmi toimikin vankileirinä vuoden 1918 loppuun asti. Vankileiri muutettiinkin vuoden 1918 jälkeen tilapäisasunnoiksi, joissa asui noin 800 ihmistä. Kalevanrinteen kaavoitus aloitettiin sotien jälkeen

Pikatalot

Kalevan rinteelle rakennettiin vuosina 1945–1946 kunnalliset pikatalot, joiden tarkoituksena oli helpottaa Tampereen asuntopulaa. Pikataloja alettiin kutsua Etu- ja Taka-Intiaksi rakentamisajan mukaan. Talot rakennettiin kahdessa erässä ja yhteensä taloja tuli kaksikymmentä kappaletta. Taloissa asui noin 800 henkeä rakentamisen jälkeen. Pula-ajan hellittäessä pikatalojen asukasmäärä kuitenkin laski ja varsinkin viereen nousseiden Kalevankartanon talojen asukkaat alkoivat vaatia pikatalojen purkamista. Etu-Intia purettiinkin 1970-luvun alussa. Taka-Intian purkupäätös tehtiin vuonna 1984, mutta viimeinen Taka-Intian talo poistui Kalevanrinteen maisemasta vasta vuonna 1995 tuhopolton kautta. Purkutyöt kestivät siis yli kaksikymmentä vuotta.

Kalevankartano eli Kiinanmuuri

Vuonna 1955 aloitettiin toteuttamaan Sammonkadun ja Kalevantie väliin Kaupinkadun itäpuolelle Dag Englundin ja Lauri Silvennoisen kunnianhimoista suunnitelmaa alueen rakentamiseksi. Suunnitelma piti sisällään viisi lamellitaloja saman verran tornitaloja. Englund ja Silvennoinen oli valittu alueen suunnittelijoiksi TASA Oy:n järjestämän suunnittelukilpailun jälkeen ja valmistuessaan rakennuskompleksi olisi oleva Pohjoismaiden suurin yhtenäinen.

Englundin ja Silvennoisen suunnitelma toteutettiin viidessä osassa eri urakoitsijoiden voimin. Yhdellä kerralla rakennettiin aina lamellitalo ja tornitalo. Nämä talot muodostivat myös yhteisen taloyhtiön. Ensimmäinen taloyhtiö sai suunnitellusti nimekseen Kalevankartano 1 ja tarkoitus oli erottaa loput talot vain numeroin. Ministeriö ei kuitenkaan hyväksynyt tätä ja sen vuoksi ainoastaan ensimmäinen taloyhtiö nimettiin tällä tavoin. Loput taloyhtiöt nimettiin Sammonkadulla sijainnin mukaan. Kaikkia Kalevan rinteen taloja kuitenkin sanotaan Kalevankartanoksi, Kiinanmuuriksi tai käärmetaloiksi.

Kalevanrinteen itäosa

1950-luvulla Kalevanrinteen itäosaan oli muodostunut teollisuus alue. Alueella toimi erilaisia pienyrityksiä kuten leipomoita, kenkätehtaita, kirjapainoja ja elementtivalimoita. Kalevanrinteessä olikin enemmän teollisuusrakennuksia kuin muualla Kalevassa. Vuonna 1960 Kalevanrinteen 78 rakennuksesta 18 oli teollisuuskäytössä. Kalevanrinteen itäinen alue on muuttunut viime vuosikymmeninä teollisuusalueesta enemmän asuinalueeksi asemakaavan muutoksen myötä. Sammonkadun ja Sarvijaakonkadun välisessä asemakaavan muutoksessa Soraseulan betoniaseman, kahden elementtitehtaan ja Dunderbergin konepajan rakennelmat hävitettiin ja tilalle nousi 1992 viisikerroksinen Kalevanpaasi. Alueella on muutenkin 1990 suosittu asuinrakentamista ja tämä on muuttanut alueen dynamiikkaa suuresti.

Kalevanrinteen alue loppuu idässä Sammonkadun päässä Hervannan valtaväylän ja Sarvijaakonkadun risteyksessä sijaitsevaan liikekeskukseen. Liikekeskuksen ydin on Tampereen suurin tavaratalo Kalevan prisma. Kalevan prisman laajennustyöt saatiin valmiiksi 1998. Tämän laajennuksen myötä prisman julkisivu on toistasataa metriä pitkä.

Kalevanrinnne eli kaupunginosa XIX sijaitsee Sammonkadun ja Kalevantien välissä Kaupintiestä itään.