Varilan kylässä, johon usein luettiin mukaan länsipuolella oleva Ojansuu, oli 1560-luvulla seitsemän verotilaa. Erittelyn tarjoaa saman ajan papinveroluettelo, joka ilmoittaa Varilassa olevan viisi tilaa ja Ojansuussa kolme. Tilojen sijainnista ei ole tietoa. Seuraavalla vuosisadalla (1640-l) laaditusta maakirjakartassa Varilaan on merkitty kolme taloa, jotka sijaitsivat Uotinojan varrella, nykyisen Iisan itäpuolella. Kylän pellot ovat raivattu pääosin Uotinojan ja Rautaveden rannoille. Ensimmäiset pellot raivattiin vesistöjen rantojen muokkauskelpoisille maille ja lähinnä rinteisiin, joiden kuivuminen oli keväisin nopeampaa. Alavat rannat ja notkelmat olivat niittyä. Seuraavassa kartassa, joka laadittiin 1770-luvulla isojakoa varten, Iisan ja Uotin talot säilyvät samalla paikalla kuin 1640-luvulla. Kylän kolmas talo, Seppä, on siirretty tässä vaiheessa kyläpeltojen laidalle, metsän reunaan. Pellonraivaus oli tässä vaiheessa edennyt Uotinojan vartta ylemmäksi Ikalansuon suuntaan. Vanha joenvarteen muodostunut pieni kyläkeskus autioitui hitaasti. Todennäköisesti 1850-luvulla tai sen jälkeen siirtyi Uotin talo nykyiselle paikalle. Viimeisenä siirtyi 1900-luvun alkuvuosina Iisa, jonka muutto oli lyhyt, vain muutamia kymmeniä metrejä länsipuolella kohoavalle mäelle. Vanhimmat kyläpolut noudattivat 1500- ja 1600-luvulla todennäköisesti peltokappaleiden reunoja, joskin 1640-luvun karttaan ei ole merkitty polkuja tai teitä. 1700-luvun lopun karttaan on merkitty kylätie/polku, joka erkani silloisesta yleisestä maantiestä Vammalassa ja kulki Ojansuun kylän kautta Varilaan, josta polku jatkuu vielä metsien läpi kohti Narvantietä. Tämän polku/tie säilyi ainoana yhteytenä aina 1910-luvulle, jolloin nykyinen Tampereentie raivattiin. Vanha, pellolla kulkenut kylätie katoaa myös maisemasta 1920/30-luvulla.. Kolmen kantatalon lisäksi asutus oli harvalukuista aina sotiin saakka, jonka jälkeen asutusta alkaa syntyä tilojen lähettyville mm. Tampereentien varrelle. Vanhempaa, ennen sotia rakennettua asutusta oli myös vanhan maantien, Narvantien varrella. Narvantien ympäristön asuinalueet kaavoitetaan ja rakennetaan 1960-luvulta alkaen.

Ojansuun kylän taloluku oli 1560-luvulla vielä kolme. Seuraavalla vuosisadalla (1644) taloja oli enää kaksi, Ojansuu ja Puttu. Ne sijaitsivat nykyisen sairaalan pohjoispuolella olevalla pellolla. Pellot olivat kylän ympäristössä olevissa rinteissä. Keskellä oli alava Sylväänlahteen ulottuva notkelma, joka oli niittynä. Isonjaon aikaan taloluku oli kutistunut yhteen, Ojansuu –nimiseksi, jota 1770-luvulla hallitsi vuokralaisena lukkari Lars. Kylän lähellä oleva notkelma oli edelleen niittynä. Nykyiselle paikalle Ojansuun virkatalo siirrettiin 1770-luvun jälkeen, todennäköisesti vasta 1800-luvulla. Vammalan kauppalan perustamisen jälkeen Ojansuun luonnonkaunis asuinpaikka houkutteli paikalle myös Tyrvään piirimielisairaalan, joka lunasti tilan vuokraoikeuden itselleen 1910-luvulla. Sairaalarakennuksen rakennustyöt alkoivat 1922 ja 1930-luvulle kuluessa sairaala, talousrakennukset ja puisto olivat valmistuneet. Vaikka paikka muuttui maatilasta sairaalaksi säilyi yhteys maanviljelyyn. Mielisairaalalla oli tietty omavaraisuus, joka perustui Ojansuun peltojen viljelyyn. Pihapiirissä oli myös sikala, omenapuita ja marjapensaita. Omavaraisuus ja maataloustyö hoitomuotona päättyi 1970-luvulla. Sairaalarakennusten lisäksi Ojansuun maille, sairaalan lähettyville rakennettiin henkilökunnan käyttöön tarkoitettuja asuntoja. Ojansuun tilan toi Myöhemmin, etupäässä 1950-luvulla rakennettiin myös henkilökunnan asuinrakennuksia ja 1970-luvulla myytiin henkilökunnalle tontteja Sarkiankadun varrelta.

Varila

Varilan kylän maat sijaitsevat Rautaveden etelärannalla rajoittuen idässä Vehmaan ja lännessä Ojansuun kylän maihin. Vanhat kyläpellot raivattiin Uotilanojan ja Rautaveden ranta-alueelle. Kyläpeltojen rajana olivat kuivemmat metsäalueet idässä ja etelässä. Peltoa on raivattu myös Uotinojan varrella olevan Ikalansuon alueelle. Lännessä pellot muodostavat yhdessä Ojansuun kylän peltojen kanssa yhtenäisen peltoalueen, joka rajautuu pohjoispuolella rannassa olevaan kapeaan metsäharjanteeseen. Ojansuun takana Rautaveden rannalla oleva Kilpinokka ja osa rantapelloista kuuluu myös vielä Varilan kylään. Rautaveden rannassa olevien alueiden lisäksi kylän maat jatkuvat kapeana kaistaleena aina Houhajärveen saakka. Nämä ns. takamaat jatkuvat vielä Houhajärven eteläpuolella.

Kylän kantataloista on säilynyt nykypäiviin Iisa, Uoti ja Seppä. Niiden maatilakäyttö on päättynyt ja tilat ovat supistuneet pieniksi tonteiksi ja osaksi omakotialueita. Iisan ja Uotin tilakeskukset sijaitsevat isonjaon jälkeisillä asuinpaikoilla, vanhat kylätontit ovat autioituneet. Nykyisin kylätonteilla on 1990-luvulla rakennetut omakotitaloja. Taloista Iisa ja Uoti ovat asuinkäytössä. Seppä on muutettu lastentarhaksi. Kantatalojen rakennuskanta on pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun vaihteesta. Vammalan kauppalan/kaupungin kasvun seurauksena kylän pellot ja metsäalueet ovat suurelta osin muuttuneet omakotialueiksi, joita on rakennettu 1950-luvulta alkaen. Kaavoitustyö eteläpuoleisilla alueilla on tehty pääosin 1960- 70- ja 80-luvulla. Vanhempaa rakennuskantaa on jäänyt vanhan maantien, Narvantien varrelle. Kylän rantapeltojen kaava 1990-luvun alkupuolelta, rakentaminen on parhaillaan käynnissä.

Ojansuu

Ojansuun maat muodostavat samantyyppisen alueen. Kylän keskeiset pellot ovat Rautaveden ranta-alueella, jonka lisäksi kylällä on kapea, pitkälle etelään, aina Houhajärven eteläpuolelle ulottuva metsäinen takamaa. Idässä kylä rajoittuu Varilan kylään ja lännessä on Marttilan ja Roismalan kylien alueet. Käytännössä ympäristö on osa Vammalan kaupunkia ja sen asuntoalueita. Matkaa Vammalan keskustaan on noin 1300 metriä. Ojansuun rantapellot ovat säilyneet kuitenkin pääosin rakentamattomina. Rakennuskantaa on Sarkiontien varrella, joka liittyy osana Sylvään pientaloalueeseen. Ojansuun kylän vanhasta rakennuskannasta on säilynyt Ojansuun virkatalon päärakennus Tampereentien varrella. Ojansuun päärakennuksen ympärille rakennettiin Tyrvään piirimielisairaala 1920-luvulla. Nykyisin sairaala on Vammalan kaupungintalona. Kylän takamailla, Tampere-Turku –tien pohjoispuolelle on rakennettu omakotialueita 1960-luvulta alkaen.

Varilan kylässä ovat säilyneet omakotialueen keskellä Iisan Sepän ja Uotin kantatalojen tonteiksi kutistuneet tilakeskukset. Rakennushistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa on säilynyt Iisan ja Uotin tiloilla. Asutushistorian lisäksi Sepän (nyk. Raholan päiväkoti) tila liittyy Antero Wareliukseen ja Uoti lääkäri Backmaniin. Uoti toimi myös ammuslataamona talvisodan aikana. Historiallisia ja keskeisiä tielinjoja Varilassa ovat Narvantie 1700-luvun lopulta ja Tampereentie 1910-luvulta. Ojansuu on toiminut virkatalona aina 1910-luvulle, jonka jälkeen tontille rakennettiin Tyrvään piirimielisairaala, joka nykyisin toimii kaupungintalona. Tontilla on edelleen rakennuskantaa ja kasvillisuutta, joka liittyy Ojansuun ja sairaalan historiaan. Kylien peltoalueet ovat suurelta osin tuhoutuneet. Avointa peltomaisemaa on säilynyt kaupungintalon pohjoispuolella. Varilan asutushistorialliset piirteet, vanha asutus ja säilyneet peltoalueiden säilyminen tulisi turvata.

Hankkeen Vammala. Keskustan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi 2004 liitteet:

- Alueinventointikortti

- Inventointikartta