rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Iisa on Varilan kylän kantataloja. Tontti on 1900-luvun vaiheesta, jolloin rakennuksia siirrettiin vähän ylemmäksi vanhalta kylätontilta. Sen pihapiirissä ovat hyvin säilyneet asuinrakennus, navetta ja aitta/liiteri. Asuinrakennus on säilynyt ulko- ja sisätiloiltaan ennen sotia syntyneessä asussa. Asuinrakennuksessa on säilynyt vanhaa mm. ikkunat, uunit, ovet, uunit, tapetit, lattiat ja listat. Talossa toimi mm. sotasairaala sotien aikana. Ympäristö muuttunut omakotialueeksi 1980-luvulta alkaen.

Iisan talouskeskuksessa ovat (1) asuinrakennus (1903), (2) navetta (1903) ja (3)vilja-aitta (1930-l) Rannassa on saunarakennus, joka rakennettiin vanhasta materiaalista 1940-luvulla. Iisan tilakeskus on noin hehtaarin tontilla.

1. Vinkkelinmuotoinen asuinrakennus (n.9x20m) on rakennettu yhtenäiselle lohkotuista ja säännöllisistä kivistä tehdylle saumatulle kivijalalle. Koillissivulla on kivijalassa suurilla lohkotuilla kivillä holvattu kellari, johon kuuluu pieni kivirakenteinen ja satulakattoinen eteinen. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu keltaiseksi maalatulla keilapontatulla vaakalaudoituksella. Seinän yläosa ja päätykolmiot ovat vesilistalla erotetut ja helmiponttipaneelilla vuoratut. Vuoraus on vanha, vesilistassa ja paneloinnin alaosassa on pieniä lahovaurioita. Vuorauksen helmoja on myös kunnostetu viime vuosina. Ikkunat ovat pääosin vuodelta 1936 ja ne ovat T-karmilliset, jossa yläikkuna on jaettu 3-lasiseksi pystyjpienoilla. Ikkunan vuorilaudat ovat koristeelliset, klassismia ja nikkarityyliä. Pirtin ja keittiön ikkuna ovat uusittu vuonna 1993. Puitejako on säilytetty, muuten ikkunat ovat kömpelöt puulistaikkunat. pääosin vuodelta 1936 Vuoraus on vanha, vesilistassa ja paneloinnin alaosassa on pieniä lahovaurioita. Satulakatto on katettu betonitiilellä vuonna 1946.

2. Navetta on rakennettu yhtenäiselle lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Rakennuksessa on tiilirunko, jonka pintaa on koristeltu ikkunoiden, ovien kohdalla yksinkertaisilla tiilikehyksille. Nurkissa ja sivuilla on tiilipilastereita. Ovien ja ikkunoiden yläosa on vahvistettu lohkotulla kivellä. Päätykolmiot ovat vuorattu punaiseksi maalatulla laudoituksella. Satulakatto on katettu huovalla ja kolmiorimalla. Ikkunat 6-ruutuiset. Rakennuksen katto vuotaa ja on aiheuttanut vaurioita katon puuosiin ja tiilimuuraukseen.

3. Punaiseksi maalattu aitta/liiteri on rakennettu nurkkakiville. Keskiosassa oleva vuoraamaton aittaosa on rakennettu pystyhirsitekniikalla. Päädyt ovat lautarakenteiset ja pystylaudoituksella vuoratut. Satulakatto on katettu betonitiilellä.

Varilan kylässä oli 1770-luvulla kolme taloa. Iisan talon tontti sijaitsi tällöin nykyisen tontin itäpuolella, Uotinojan varrella. Nykyisen suvun haltuun tila tuli vuonna 1900, joloin Erland Torra osti tilan Iisan suvulta. Hänen toimesta tilakeskus siirrettiin nykyiselle paikalle kallion päälle. Nykyisestä rakennuskannasta asuinrakennus ja navetta rakennettiin vuonna 1903 ja aitta/liiteri 1930-.luvulla. Kuusiaita istutettiin 1920-luvulla. Aitaa leikattiin aina sotiin saakka, jonka jälkeen se on saanut vapaasti kasvaa nykyiseen mittaan.

Vuonna 1936 kylässä pidettiin suojeluskuntain hiihtolajien mestaruuskilpailut, jolloin kilpailukanslia oli Iisan asuinrakennuksessa. Sota-aikana ruokasali otettiin sairaalakäyttöön ja sodan jälkeen asuinrakennuksessa oli isäntäväen lisäksi evakkoperheitä. Rannassa oli tilan mailla sotien jälkeen hyppyrimäki, joka purettiin jo 1950/60-luvulla. Maanviljelystä luovuttiin tilalla 1970-luvulla. Kaupungille tilan maat myytiin vuonna 1987 lukuunottamatta tilakeskuksen rantasaunan tarvitsemia tontteja. Iisan mäki ja lähipellot ovat kaavoitettu ja rakennettu omakotialueeksi 1990-luvulla

Tila sijaitsee kalliopohohjaisen mäen päällä, jota ympäröi aikaisemmin Rautaveden rantaan sijoittunut peltomaisema.. Pihapiirin lähiympäristö, mäki ja ympäröivät pellot ovat suurelta osin muuttuneet omakotialueeksi 1990-luvulla. Myös Varilan kylän vanhat kylätontit ovat kaavoitettu ja rakennettu. Vain pihapiirin eteläpuolen mäkialue on säilynyt avoimena. Pihapiiri on suojaisa rakennusten, kuusiaidan ja pihakasvillisuuden ansiosta. Loiva rinnepiha on pääosin nurmikkoa, jolla kasvaa pihakasveja mm. kataja, sireeni, mänty, omenapuita ja pensasaitaa.

Vanha rakennuskanta kokonaisuutena tulee säilyttää. Erityisesti pitäisi huolehtia, että asuinrakennus säilyy. Rakennusten mahdollisissa korjaustoimenpiteissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Asuinrakennuksen alkuperäiset ja vanhat rakennusosat tulisi pyrkiä säilyttämään Tilakeskustan ympäristössä avoimena säilynyt maisemaosa pitäisi säilyttää nykyisellään. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee korostetun tarkkaan huomioida vanha pihapiirin ominaispiirteet, kuten esim. materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Sama koskee myös ympäristön tulevia rakennushankkeita, joissa tulisi huomioida Iisan tilakeskus.

Mäkelä Juha, Vammalan keskustataajaman maisemaselvitys 2000, Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus. Isojakokartta 1778, maakirjakartat 1640-l. 1920-luvun pitäjänkartat ja 1950-luvun peruskartat.

Mirja Torra, haastattelu 30.8.2004