Loivat Pyhäjärven rantapellot ovat olleet viljeltynä ainakin 1700-luvulta lähtien, ensin niittyinä, myöhemmin vilja- ja heinäpeltoina. Maita viljelivät Pispan ja Provastin kantatilat. Provastin omistajuus oli tosin siirtynyt Kaarilan kartanolle jo vuonna 1762. Alueen pohjoisosassa toimi 1900-luvun alussa Nopolan kauppapuutarha. Maiden viljelykäyttö on säilynyt, joskin peltoviljelystä on 1900-luvun puolivälin tienoilla siirrytty nykyiseen palstaviljelyyn. Palstaviljelyn kerrotaan saaneen alkunsa sotien jälkeisinä pulavuosina, Kaarilan kartanon isännän Otto Thunebergin luovutettua pelloistaan palstoja lähiympäristön vähävaraisten työläisten viljeltäväksi. Nykyisin palstojen vuokrauksesta huolehtii Teiskon-Tampereen 4H-yhdistys. Palstaviljely jatkaa Pispalan yhteisöllisen toiminnan perinteitä ja toimii tärkeänä harrastus ja tapaamispaikkana alueen asukkaille. Lisäksi kasvimaat ovat muutamien säilyneiden torppien ohella ainut ja laajin Pispalan ja Tahmelan alueen agraarihistoriasta kertova säilynyt piirre.

Näsijärven pinta on 18 metriä korkeammalla kuin Pyhäjärven, mistä johtuen soraharjun läpi nousee maaperästä vettä lukuisista kohdista. Rajatun arvoalueen keskivaiheilla sijaitseva Tahmelan lähde eli Isolähde on suurin alueen luonnonlähteistä. Suullisen perimätiedon perusteella lähde olisi toiminut esihistoriallisella ajalla uhrilähteenä, mistä johtuen lähde on lain suojaama muinaisjäännös. Lähteen laskuojalla on toiminut myllyjä; 1930 valmistuneessa asemakartassa myllyjä näyttäisi olevan jopa kolme. Myllyt eivät kuitenkaan menestyneet pitkään ojan liian heikon virtauksen vuoksi. Tärkeämpi oli lähteen merkitys puhtaan juomaveden tuottajana. Vesi kannettiin lähteeltä koteihin, kunnes 1900-luvun alussa perustettu Suomen ensimmäinen vesijohto-osuuskunta rakensi lähteelle pumppaamon ja Pispalan harjulle vesisäiliön. Näin lähteestä sai juomavetensä lähes koko Pispala.

Lähteen eteläpuolella on 1950-luvulla perustettu Tahmelan uimaranta, kenttä ja leikkipuisto. Yhdessä alueen kevyenliikenteenväylien kanssa, ne toimivat tärkeinä vapaa-ajanvietto- ja tapaamispaikkoina alueen asukkaille. Avara pääosin rakentamaton Kasvimaiden, lähteen ja uimarannan arvoalue muodostaa tärkeän vastaparin muutoin tiiviisti rakennetuille Pispalanharjun kaupunginosille. Alueella on maisemallista merkitystä paitsi lähiympäristössään, myös laajemmin harjumaisemassa ja erityisesti kaukomaisemassa.

Aluekokonaisuuden säilyttäminen ymmärrettävänä, mahdollisimman vähäisin muutoksin.

Kasvimaiden säilyminen avoimina, rakentamattomina ja viljelykäytössä.

Alueen säilyminen julkisena, kaikkien käytössä: kasvimaat, uimaranta, ulkoilu, harrastustoiminta, venepaikat jne.

Kevyenliikenteenväylien ja polkujen pintojen säilyminen hiekkapintaisina.

Uudisrakentamisen välttäminen.

Välttämättömän uudisrakentamisen toteuttaminen huolellisesti lähiympäristön vanhaa rakennustapaa ja mittakaava noudattaen.

Maisemakokonaisuuden aseman säilyminen lähi- ja kaukomaisemassa.

Alueen sisäisten maisemien säilyminen avoimina (vesakoiden ajoittainen raivaus).

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto, CD-levy: Pispalan - Tahmelan rakennusinventointi III 2012.