Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tahmelan lähteen kulttuurihistoriallisista arvoista. Perimätiedon mukaan Tahmelan lähde on ollut uhrilähde. Se on alkujaan esiintynyt asiakirjoissa nimillä "Isolähde" tai "Pispalan lähde". 1800-luvun jälkipuolella lähteen laskuojaa koitettiin hyödyntää viljan jauhatukseen: v. 1870 lähteen länsilounaispuolelle, laskuojan varrelle rakennettiin mylly, mutta vesivoima ei ollut riittävän voimakasta sen pyörittämiseen. Myös toinen, 1890-luvun myllyhanke epäonnistui. Sen sijaan paikalle perustettiin pieni tilketehdas ja sen jälkeen naulatehdas. Vuonna 1905 kokeiltiin myllyn vesirattaan käyttöä vesipumpun voimanlähteenä ja lähteeltä harjulle rakennettiin vesijohto. V. 1907 vesijohtolaitos siirtyi Pispalan Vesijohto-osuuskunnan omistukseen, ja sen toiminta-aikana vesipyörän voimasta siirryttiin höyryvoimaan ja sähköpumppuihin. Lähteen rannoilla on ollut näihin toimintoihin liittyneitä rakennuksia. Lähde jäi pois käytöstä 1960-luvun lopussa, ja rakennukset on purettu. Vesijohto-osuuskunnan toiminnasta muistuttaa lähteen rannalla kiveen kiinnitetty muistolaatta.

Tahmelan lähde sijoittuu Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointi 2011-2013 -hankkeessa alueen arvoja on tutkittu tarkemmin ja Tahmelan lähteen on todettu olevan osa korkeimpaan arvoluokkaan arvotettua Kasvimaiden, Tahmelan lähteen ja uimarannan muodostamaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluekokonaisuutta. Aluekuvauksessa todetaan seuraavasti: "Näsijärven pinta on 18 metriä korkeammalla kuin Pyhäjärven, mistä johtuen soraharjun läpi nousee maaperästä vettä lukuisista kohdista. Rajatun arvoalueen keskivaiheilla sijaitseva Tahmelan lähde eli Isolähde on suurin alueen luonnonlähteistä. Suullisen perimätiedon perusteella lähde olisi toiminut esihistoriallisella ajalla uhrilähteenä, mistä johtuen lähde on lain suojaama muinaisjäännös. Lähteen laskuojalla on toiminut myllyjä; 1930 valmistuneessa asemakartassa myllyjä näyttäisi olevan jopa kolme. Myllyt eivät kuitenkaan menestyneet pitkään ojan liian heikon virtauksen vuoksi. Tärkeämpi oli lähteen merkitys puhtaan juomaveden tuottajana. Vesi kannettiin lähteeltä koteihin, kunnes 1900-luvun alussa perustettu Suomen ensimmäinen vesijohto-osuuskunta rakensi lähteelle pumppaamon ja Pispalan harjulle vesisäiliön. Näin lähteestä sai juomavetensä lähes koko Pispala." Alueen toimenpidesuosituksissa ei ole listattu nimenomaisesti lähteeseen liittyviä toimia, mutta yleisesti todetaan, että alue tulisi säilyttää ymmärrettävänä, mahdollisimman vähäisin muutoksin sekä julkisena. Lisäksi ohjataan maisemien säilyttämiseen.

Tahmelan lähde rantoineen on tallennettu valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 837010009. Kyseessä on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, ajoittamaton kultti- ja tarinapaikka (uhrilähde). Uhrilähteet ovat hyvin harvinaisia muinaisjäännöksiä, ja myös niiden tutkimus on haasteellista. Tahmelan lähteen alueella on tehty vain pienimuotoisia arkeologisia kenttätutkimuksia, eikä niissä ole löytynyt merkkejä rautakautisesta toiminnasta tai uhrauksista. Tahmelan lähteen merkityksen selvittäminen arkeologisena kohteena vaatisikin lisätutkimuksia. Niitä edellyttävät myös muinaisjäännöksen tarkempi rajaus sekä mahdollisten eri-ikäisten kulttuurikerrosten ja rakenteiden, kuten vesimyllyjen jäännösten, sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen.

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu v. 1978. Kaavassa ei ole osoitettu suojelumerkintöjä Tahmelan lähteelle, mutta kaavan iästä johtuen sitä valmisteltaessa ei ole huomioitu kulttuuriympäristön arvoja nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Pirkanmaan maakuntakaavan mukaan paikka sijaitsee arkeologisen kulttuuriperinnön ydinalueella. Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti merkittävät laajat, yhtenäiset arkeologisen perinnön tihentymät, ja siihen liittyy suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Tahmelan lähteellä on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa osana Pispalan ja Tahmelan kulttuuriympäristöä. Lähde on osa maisemallista kokonaisuutta, ja se on tarjonnut mahdollisuuksia elinkeinon harjoittamiseen. Merkittävin historiallinen rooli lähteellä on ollut pispalalaisten pitkäaikaisena juomaveden tarjoajana ja Suomen ensimmäisen vesijohto-osuuskunnan veden lähteenä. Viimeiset 50 vuotta Tahmelan lähde on ollut osa Pyhäjärven rannan virkistysaluetta. Lähteessä ja sen ympäristössä yhdistyvät luonnonympäristö, kävelytien, sillan, lasku-uoman rakenteiden ja muistokiven muodostama virkistysalueen rakennettu ympäristö sekä arkeologinen ja aineeton kulttuuriperintö. Kaikilla osa-alueilla on tärkeä merkitys lähteen ja sen ympäristön kulttuurihistoriallisille arvoille. Lähteen pienimuotoiset kunnostus- ja hoitotoimet ovat mahdollisia, mikäli ne suunnitellaan lähteen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden ja alueen ominaispiirteet säilyttäen. Lähdettä koskevista suunnitelmista tulee pyytää maakuntamuseon lausunto.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Tahmelan lähteen kulttuurihistoriallisista arvoista. Perimätiedon mukaan Tahmelan lähde on ollut uhrilähde. Se on alkujaan esiintynyt asiakirjoissa nimillä "Isolähde" tai "Pispalan lähde". 1800-luvun jälkipuolella lähteen laskuojaa koitettiin hyödyntää viljan jauhatukseen: v. 1870 lähteen länsilounaispuolelle, laskuojan varrelle rakennettiin mylly, mutta vesivoima ei ollut riittävän voimakasta sen pyörittämiseen. Myös toinen, 1890-luvun myllyhanke epäonnistui. Sen sijaan paikalle perustettiin pieni tilketehdas ja sen jälkeen naulatehdas. Vuonna 1905 kokeiltiin myllyn vesirattaan käyttöä vesipumpun voimanlähteenä ja lähteeltä harjulle rakennettiin vesijohto. V. 1907 vesijohtolaitos siirtyi Pispalan Vesijohto-osuuskunnan omistukseen, ja sen toiminta-aikana vesipyörän voimasta siirryttiin höyryvoimaan ja sähköpumppuihin. Lähteen rannoilla on ollut näihin toimintoihin liittyneitä rakennuksia. Lähde jäi pois käytöstä 1960-luvun lopussa, ja rakennukset on purettu. Vesijohto-osuuskunnan toiminnasta muistuttaa lähteen rannalla kiveen kiinnitetty muistolaatta.

Tahmelan lähde sijoittuu Pispalanrinteen valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Pispalan - Tahmelan rakennetun ympäristön inventointi 2011-2013 -hankkeessa alueen arvoja on tutkittu tarkemmin ja Tahmelan lähteen on todettu olevan osa korkeimpaan arvoluokkaan arvotettua Kasvimaiden, Tahmelan lähteen ja uimarannan muodostamaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluekokonaisuutta. Aluekuvauksessa todetaan seuraavasti: "Näsijärven pinta on 18 metriä korkeammalla kuin Pyhäjärven, mistä johtuen soraharjun läpi nousee maaperästä vettä lukuisista kohdista. Rajatun arvoalueen keskivaiheilla sijaitseva Tahmelan lähde eli Isolähde on suurin alueen luonnonlähteistä. Suullisen perimätiedon perusteella lähde olisi toiminut esihistoriallisella ajalla uhrilähteenä, mistä johtuen lähde on lain suojaama muinaisjäännös. Lähteen laskuojalla on toiminut myllyjä; 1930 valmistuneessa asemakartassa myllyjä näyttäisi olevan jopa kolme. Myllyt eivät kuitenkaan menestyneet pitkään ojan liian heikon virtauksen vuoksi. Tärkeämpi oli lähteen merkitys puhtaan juomaveden tuottajana. Vesi kannettiin lähteeltä koteihin, kunnes 1900-luvun alussa perustettu Suomen ensimmäinen vesijohto-osuuskunta rakensi lähteelle pumppaamon ja Pispalan harjulle vesisäiliön. Näin lähteestä sai juomavetensä lähes koko Pispala." Alueen toimenpidesuosituksissa ei ole listattu nimenomaisesti lähteeseen liittyviä toimia, mutta yleisesti todetaan, että alue tulisi säilyttää ymmärrettävänä, mahdollisimman vähäisin muutoksin sekä julkisena. Lisäksi ohjataan maisemien säilyttämiseen.

Tahmelan lähde rantoineen on tallennettu valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin tunnuksella 837010009. Kyseessä on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, ajoittamaton kultti- ja tarinapaikka (uhrilähde). Uhrilähteet ovat hyvin harvinaisia muinaisjäännöksiä, ja myös niiden tutkimus on haasteellista. Tahmelan lähteen alueella on tehty vain pienimuotoisia arkeologisia kenttätutkimuksia, eikä niissä ole löytynyt merkkejä rautakautisesta toiminnasta tai uhrauksista. Tahmelan lähteen merkityksen selvittäminen arkeologisena kohteena vaatisikin lisätutkimuksia. Niitä edellyttävät myös muinaisjäännöksen tarkempi rajaus sekä mahdollisten eri-ikäisten kulttuurikerrosten ja rakenteiden, kuten vesimyllyjen jäännösten, sijainnin ja säilyneisyyden selvittäminen.

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu v. 1978. Kaavassa ei ole osoitettu suojelumerkintöjä Tahmelan lähteelle, mutta kaavan iästä johtuen sitä valmisteltaessa ei ole huomioitu kulttuuriympäristön arvoja nykyisen Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Pirkanmaan maakuntakaavan mukaan paikka sijaitsee arkeologisen kulttuuriperinnön ydinalueella. Merkinnällä on osoitettu maakunnallisesti merkittävät laajat, yhtenäiset arkeologisen perinnön tihentymät, ja siihen liittyy suunnittelumääräys: Alueella sijaitsevien muinaisjäännösalueiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon muinaisjäännösten suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Tahmelan lähteellä on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa osana Pispalan ja Tahmelan kulttuuriympäristöä. Lähde on osa maisemallista kokonaisuutta, ja se on tarjonnut mahdollisuuksia elinkeinon harjoittamiseen. Merkittävin historiallinen rooli lähteellä on ollut pispalalaisten pitkäaikaisena juomaveden tarjoajana ja Suomen ensimmäisen vesijohto-osuuskunnan veden lähteenä. Viimeiset 50 vuotta Tahmelan lähde on ollut osa Pyhäjärven rannan virkistysaluetta. Lähteessä ja sen ympäristössä yhdistyvät luonnonympäristö, kävelytien, sillan, lasku-uoman rakenteiden ja muistokiven muodostama virkistysalueen rakennettu ympäristö sekä arkeologinen ja aineeton kulttuuriperintö. Kaikilla osa-alueilla on tärkeä merkitys lähteen ja sen ympäristön kulttuurihistoriallisille arvoille. Lähteen pienimuotoiset kunnostus- ja hoitotoimet ovat mahdollisia, mikäli ne suunnitellaan lähteen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden ja alueen ominaispiirteet säilyttäen. Lähdettä koskevista suunnitelmista tulee pyytää maakuntamuseon lausunto.