rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Asuinrakennus on tyypiltään puurakenteinen pienkerrostalo. Se on rakennettu kahdessa vaiheessa 1920-luvulla ja säilyttänyt hyvin laajennuksen jälkeisen perusmuotonsa, piirteet ja rakennusmateriaalit. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen vuokratalotyyppinen asumisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, on säilynyt. Rakennus edustaa alueelle tyypillistä useassa vaiheessa toteutettua työväen asuinrakentamista Pispalassa.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Isolähteenkadun varressa sijaitsevalla avoimella pihapiirillä ja erityisesti kookkaalla asuinrakennuksella on suurehko merkitys Isolähteenkadun ja kasvimaiden avoimessa maisemassa.

Arvoalue

Pihapiiri sijaitsee Kasvimaiden, Tahmelan lähteen ja uimarannan kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2012/A0003).

Isolähteenkadun kaakkoispuolella, Pyhäjärven rannan tuntumassa sijaitseva tasamaatontti, jolla kookas kahdessa vaiheessa 1920-luvulla rakennettu puurakenteinen pienkerrostalo ja 2000-luvulla rakennettu piharakennus.

Pyhäjärven rannan alue on ollut ainakin 1700-lopulta alkaen viljelysmaita, aiemmin niittynä ja myöhemmin peltona. Isolähteenkadun varteen on 1910-30-luvuilla rakennettu useita asuinrakennuksia. Muistitiedon mukaan Isolähteenkatu 4:n asuinrakennuksen olisi rakentanut Leppänen. Myös vastapäätä, Isolähteenkadun toisella puolella sijaitsi mansardikattoinen suurempi talo, joka paloi 1980-luvulla.

Isolähteenkatu 4:n taloa laajennettiin 1920-luvun lopussa tai aivan 1930-luvun alussa, sillä laajennusta ei näy vuoden 1930 kartalla. Rakennuksen asunnoista ainakin osa oli vuokrattuna. 1950-luvulta lähtien talo on ollut osakeyhtiömuotoinen. Asuntojen lukumäärä on vaihdellut: pitkään niitä oli 8, nykyisin 6.

Pieni ulkohuonerakennus on sijainnut tontin eteläkulmassa. Nykyinen pohjaltaan L-muotoinen piharakennus sopii hyvin pihapiiriin. Se on rakennettu 2000-luvun loppupuolella. Rakennuksessa on sauna, varasto ja grillikatos. Sitä ei ole inventoitu erikseen, sen vielä vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Pihapiirin pohjois-, itä- ja kaakkoispuolille levittäytyvät ns. Tahmelan ryytimaat eli tamperelaisten ja pispalalaisten palstaviljelysmaat. Ainoat rakennetut tontit ovat lounaispuoleinen tontti, jolla sijaitsee Kurpitsatalo ja koillispuoleinen tontti, jolla on kookas 1990-2000-luvun omakotitalo.

Tontti on suurehko ja avoin, autopaikat ja polut sisäänkäynneille ovat sorapintaiset, muutoin tontti on nurmipintainen. Pihassa kasvaa useita omenapuita ja se yhdistyy saumattomasti kaakonpuoelisiin kasvimaihin. Pihan jäsentely, pinnat ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon, rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen lähiympäristönsä maisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Anu Eerikäinen/ 17.5.2001. 2001 inventoinnin kohdenumero 179.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön asukkaat