2. Kunta Ruovesi

3. Kohde KAUTUN RANTA (YLÄ-KAUTTU)

4. Kylä/rek.nro Kauttu 1:274

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi osatalo

7. Peruskartta/koordin. 2231 02, 2 506 150, 6 873 060

8. Osoite Ylä-Kautuntie 77, 34600 Ruovesi

9. Omistaja ja omistajan osoite

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o 1

Nyk.käyttö asuinrakennus

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1918 (1919)

Suunnittelija

Kerrosluku 1 (2)

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate tiili

Vuoraus vaakalauta

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet yksikerroksinen lisäsiipi

Rakennus n:o 2

Nyk.käyttö asuinrakennus

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1900-1929?

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate tiili

Vuoraus hirsi

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

Rakennus n:o 3

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö ulkorakennus

Rak.aika 1900-1929?

Suunnittelija

Kerrosluku 1

Perusta lohkokivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi, pystylauta

Ulkovärit punainen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet vellikello

Rakennus n:o 4

Nyk.käyttö varasto

Alkup.käyttö navetta

Rak.aika 1900-1929

Suunnittelija

Kerrosluku 1+(1)

Perusta lohkokivi

Runko lohkokivi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus lohkokivi

Ulkovärit

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet kaksinkertaiset kiviseinät

Rakennus n:o 5

Nyk.käyttö varasto

Alkup.käyttö aitta

Rak.aika 1800-1899?

Suunnittelija

Kerrosluku 2

Perusta luonnonkivi

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate

Vuoraus hirsi

Ulkovärit maalaamaton

Kunto hyvä

Erityispiirteet otsallinen

Rakennus n:o 6

Nyk.käyttö

Alkup.käyttö asuinrakennus?

Rak.aika 1800-1899

Suunnittelija

Kerrosluku 1½

Perusta

Runko hirsi

Kattomuoto satula

Kate huopa

Vuoraus hirsi, pystylauta

Ulkovärit punainen + valkoinen

Kunto kohtalainen

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Kauttu on eräs Ruoveden vanhimpia asuinpaikkoja, se on ollut Lempäälän Innilän erämaata 1550-luvulla ja entistä erämaata 1580-luvulla. Kautun kantatila jaettiin vuonna 1586, mutta yhdistettiin jälleen vuonna 1603. Kantatila jaettiin vuonna 1680 Ylä- ja Ala-Kautun osataloiksi. 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa Ylä-Kauttu on ollut kestikievari- ja postitalona. Vuodesta 1904 lähtien tilan omistivat Viilus ja Aino Ylä-Kauttu, joiden aikana tilan viljelysalaa laajennettiin yli puolella.

Rakennus 1: Kaksikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1918 ja sen luoteispäädyssä oleva yksi-kerroksinen lisäosa 1960-luvulla. Rakennuksen pitkällä lounaissivustalla on yksikerroksinen satulakat-toinen umpikuisti. Siipiosan sisäänkäynnin edessä on ristikkokaiteinen avoveranta. Sen luoteispäädyssä on erkkeri-ikkuna. Rakennusta korjattiin 1980-luvulla, jolloin mm. ulkovuoraus uusittiin ja vesikaton ikku-nat rakennettiin. Sisäpuolelta rakennusta peruskorjattiin ja ullakkokerros otettiin asuinkäyttöön. Kattoon lisättiin satulakattoiset ikkunat. Rakennuksen ikkunat ovat lähinnä t-ruutuisia, räystään alla on kaksi-osaiset matalat haukanikkunat.

Rakennus 2: Talo on rakennettu isäntäväen eläkepäiviä varten ja se on edelleen asumiskäytössä. Ra-kennuksessa on kaksikerroksinen satulakattoinen umpikuisti. Rakennuksen ikkunat ovat 6-ruutuiset, räystään alla on kaksiosaiset haukanikkunat ja yläkerran päädyissä sekä kuistin päätykolmiossa puoli-pyöreät koristeikkunat. Rakennus on hirsipintainen.

Rakennus 3: Ulkorakennus on yksikerroksinen. Sen koillispääty on hirsipintainen, lounaispääty on lau-tarakenteinen. Rakennuksen koillispäädyssä katolla on vellikello telineessään.

Rakennus 4: Harmaakivinen navetta on 1½-kerroksinen. Navetan ylisille johtaa sen koillispäädystä loh-kokivirakenteinen silta. Navetan seinät ovat kaksinkertaiset.

Rakennus 5: Kaksikerroksinen aitta on pitkänurkkainen ja otsallinen. Otsassa on nelikulmainen ikkuna.

Rakennus 6: Rakennus on mahdollisesti ollut työväen asuinrakennus. Se on 1½-kerroksinen. Alakerras-sa ja yläkerran päädyissä on 6-ruutuiset ikkunat, räystäiden alla on kaksiruutuiset haukanikkunat. Ra-kennuksen pitkällä lounaissivustalla on yksikerroksinen pulpettikattoinen lisärakennelma.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Sijaitsee haja-asutusalueella Kautun kulttuurimaisemassa peltoalueen reunassa, josta on näkymä Ruo-veden vesistöön. Pihapiiri on säilynyt melko hyvin 1900-luvun alun asussa.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

Kulttuurihistoriallisesti tai taajamakuvallisesti arvokas sr-2 –kohde, jota ei ole suojeltu rakennuskaavas-sa.

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Kohde on seudullisesti arvokas. Se edustaa tyypillistä pohjoishämäläistä maatilarakentamista ja sen rakennukset sekä pihapiiri ovat melko hyvin säilyneet.

15. Rakennushistoriallinen

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen x

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Paikallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Lindqvist, Sven E. 1991: Ruovesi ennen ja nyt. Ruovesi-seura ry. Helsinki.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Ruovesi. Kirkonkylän osayleiskaava. Ruoveden kunta. Suunnittelukeskus Oy, Tampereen toimisto 25.11. 1996.

Suomen maatilat II. Hämeen lääni. Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino, Porvoo 1931.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Rakennustarkastaja Arto Nummijärvi 15. 9. 1995. Nina Rinta-Porkkunen 18.5. 2001