Uusrenessanssityylisen Raatihuoneen suunnitteli arkkitehti Georg Schreck ja se vihittiin käyttöön 1890. Raatihuone on ollut merkittävien historiallisten tapahtumien keskuksena. Vuonna 1905 sen parvekkeelta luettiin ns. Tampereen punainen julistus, jossa vaadittiin Suomen irtautumista Venäjästä, yhtäläistä äänioikeutta sekä kokoontumis- ja sananvapautta. Vuonna 1918 Raatihuone oli viimeinen punaisten tukikohta Tampereen keskustassa.

Vuonna 1889 keskustorin laidalle valmistui nykyinen, Georg Schreckin suunnittelema Raatihuone. Rakennuksen molemmin puolin oli lisäsiivet. Hämeenkadun puoleisessa kaksikerroksisessa siivessä oli VPK:n kalustohuone ja Kauppakadun puoleisessa kolmikerroksisessa hotelli ja myöhemmin poliisilaitos.

Kaupunginvaltuusto kokoontui Raatihuoneessa 1889-1925 ja 1962-1975. Raatihuone toimi konserttisalina 1941-1960 ja pitkään myös taidenäyttelytilana.

Rakennuksen käytöstä keskusteltiin paljon 1960-luvulla. Vuonna 1964 kumpikin lisäsiipi purettiin ja koko rakennus oli vakavan purku-uhan alla. Lopulta päädyttiin rakennuksen säilyttämiseen ja kunnostamiseen edustustilaksi. Korjauksessa otettiin esiin ala-aulassa, yläaulassa ja juhlasalissa olevat alkuperäiset Salomo Wuorion koristemaalaukset ja sisätilat sisustettiin juhlavasti.

Vuonna 1965 Raatihuonetta laajennettiin Aarne Ervin suunnitelman mukaan ja samalle tontille rakennettiin 7-kerroksinen toimisto- ja liikerakennus Kauppa-Häme. Vuodesta 1975 lähtien Kaupunginvaltuusto on kokoontunut vuonna 1967 valmistuneen Kaupungin virastotalon valtuustosalissa.

Tampereen 200-vuotisjuhlien yhteydessä 1970-luvun lopulla Raatihuoneen Juhlasalin kattomaalaus puhdistettiin ja talo maalattiin ulkopuolelta. Tämän korjauksen yhteydessä Raatihuoneen perustukset vahvistettiin betonipaaluin. Raatihuone oli rakennettu puupaalujen ja hirsikehikon varaan, ja niiden lahotessa rakennus oli alkanut vajota.

Tampereen Raatihuone remontoitiin jälleen perusteellisesti vuosina 2003 - 2004 mahdollisimman alkuperäiseen kuntoon.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi Kaavoitusyksikkö Tampere 1998.