140 cm

90 cm

Kivi

Graniitti

TÄMÄN TALON PARVEKKEELTA

LUETTIIN SUURLAKON AIKANA

1.11.1905 TORINTÄYTEISELLE

INNOSTUNEELLE KANSANJOU-

KOLLE YRJÖ MÄKELININ KIR-

JOITTAMA NS.TAMPEREEN

PUNAINEN JULISTUS

SIINÄ VAADITTIIN SUOMELLE

VAPAUTTA VENÄJÄN SORTO-

VALLASTA, YLEISTÄ JA YHTÄ-

LÄISTÄ ÄÄNIOIKEUTTA SE-

KÄ YHDISTYS-KOKOONTUMIS

JA SANANVAPAUTTA.

JULISTUS HYVÄKSYTTIIN

LAAJALTI MAASSA JA SEN PE-

RIAATTEET OVAT ITSENÄISEN

SUOMEN VALTION KULMAKIVIÄ.

Asiasanat: itsenäistyminen (valtiot) , suurlakko 1905 , julistaminen , muistolaatat , muistomerkit , julistukset

Punainen julistus
Raatihuone

Vuonna 1955, jolloin suurlakosta tuli kuluneeksi 50 vuotta, Raatihuoneen pohjoissiiven julkisivuun kiinnitettiin Tampereen Historiallisen Seuran aloitteesta suurlakon tapahtumista muistuttava laatta. Kurun harmaasta graniitista valmistetun muistolaatan suunnitteli kuvanveistäjä Sisko Petäjä. Muistolaatta paljastettiin 1.1.1955. Vuonna 1985, kun suurlakosta tuli kuluneeksi 80 vuotta, Punaisen julistuksen luki Keskustorilla professori Veikko Sinisalo.

Vuonna 1905 Tampereen raatihuone oli muutaman loka- ja marraskuun päivän suomalaisen suurlakon tärkein aatteellinen keskus. Rakennuksen parvekkeelta luki marraskuun ensimmäisenä päivänä klo 10 Kansan Lehden toimittaja Kössi Lindström (runoilija Kössi Kaatra) suurlakon tärkeimmän asiakirjan, Punaisen julistuksen Kauppatorille, nykyiselle Keskustorille kokoontuneille kansanjoukoille.

Julistuskirja Suomen kansalle -nimisen julistustekstin oli laatinut Kansan Lehden päätoimittaja Yrjö Mäkelin (1875-1923). Kun julistus tuli myöhemmin laajempaan jakeluun se oli painettu verenpunaiselle paperille, mistä tuli nimitys Punainen julistus.