Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa raatihuonetta koskevaan lupahakemukseen, jonka mukaisesti rakennus on tarkoitus liittää kaukokylmäjärjestelmään. Suunnitelmia on esitelty maakuntamuseolle Teams-työneuvottelussa 6.3.2023. Tutustuttuaan hankkeen lupa-aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Tampereen ydinkeskustan sydämessä, Keskustorin länsilaidalla ja kaupungin läpi kulkevan pääkadun varressa sijaitsevan uusrenessanssityylisen raatihuoneen suunnitteli arkkitehti Georg Schreck ja se vihittiin käyttöön vuonna 1890. Rakennus on sittemmin toiminut mm. kaupunginhallinnon työ- ja kokoontumistiloina, konserttisalina, taidenäyttelytilana ja edustustiloina. Rakennusta on peruskorjattu ja restauroitu 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa. Aulatiloissa ja juhlasalissa on nähtävillä alkuperäiset Salomo Wuorion koristemaalaukset. Rakennuksessa on esillä kaupungin taidekokoelmaan kuuluvaa arvotaidetta, mistä johtuen hankkeen suunnittelussa on konsultoitu myös Tampereen taidemuseota.

Raatihuone sijaitsee Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori -nimisellä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (peruste: Museovirasto, RKY-inventointi 2009). Arvoaluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaisesti kaikissa hankkeissa on huolehdittava alueen arvojen säilyttämisestä.

Raatihuone on lisäksi suojeltu alueella voimassa olevassa, vuona 1995 hyväksytyssä asemakaavassa. Rakennusta koskee kaavassa merkintä sr-20, jonka suojelumääräys kuuluu: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia arvoja. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslautakunnan luvalla.

Suunnitelmien mukaan raatihuone liitetään Kauppakadun alla kulkevaan kaukokylmäverkostoon kaivamalla putket Keskustorin puoleisen pääjulkisivun edustalle ja tuomalla ne maan alla sisään kellarikerroksen tekniseen tilaan. Kellarista kaukokylmäputket johdetaan rakennuksen läpi kolmelle ullakkotiloissa sijaitsevalle iv-konehuoneelle. Ylimmän ullakkokerroksen iv-konehuonetta laajennetaan noin 10 m2. Ainoa julkisivuja koskeva muutos on hankkeen myötä tarpeettomiksi käyvien vanhojen ilmanvaihtolauhduttimien (8 kpl) poistaminen vesikatolta.

Raatihuoneen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa kaukokylmäputkien sijoituspaikoiksi on onnistuneesti valittu sekundaarisia, ei yleisölle avoimena olevia huonetiloja, kuten varastot, aputilat, tekniset tilat, keittiö ja kylmiö. Ainoa poikkeus on kolmannen kerroksen työhuone, jossa kaukokylmäputket pyritään sijoittamaan aiemmin huoneen kaakkoiskulmaan lisättyyn kipsilevyrakenteiseen johtokoteloon. Tarvittaessa johtokoteloa laajennetaan hieman oven suuntaan. Laajennus toteutetaan huomaamattomasti käyttäen vastaavaa maalia ja listoitusta kuin muuallakin huoneessa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitelmat on laadittu kiitettävän huolellisesti kohteen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Suunnitelmat eivät ole ristiriidassa rakennuksen suojelumääräysten kanssa. Katolle myöhemmin lisättyjen teknisten laitteiden poistaminen on positiivinen, rakennuksen alkuperäistä ilmettä palauttava toimenpide. Erityisen kannatettavaa on, että hankkeessa tutkitaan mahdollisuutta mitata ja säätää tilojen ilmankosteutta taideteoksille ja seinämaalauksille optimaalisiksi. Maakuntamuseolla ei ole suunnitelmista huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa raatihuonetta koskevaan lupahakemukseen, jonka mukaisesti rakennus on tarkoitus liittää kaukokylmäjärjestelmään. Suunnitelmia on esitelty maakuntamuseolle Teams-työneuvottelussa 6.3.2023. Tutustuttuaan hankkeen lupa-aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Tampereen ydinkeskustan sydämessä, Keskustorin länsilaidalla ja kaupungin läpi kulkevan pääkadun varressa sijaitsevan uusrenessanssityylisen raatihuoneen suunnitteli arkkitehti Georg Schreck ja se vihittiin käyttöön vuonna 1890. Rakennus on sittemmin toiminut mm. kaupunginhallinnon työ- ja kokoontumistiloina, konserttisalina, taidenäyttelytilana ja edustustiloina. Rakennusta on peruskorjattu ja restauroitu 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa. Aulatiloissa ja juhlasalissa on nähtävillä alkuperäiset Salomo Wuorion koristemaalaukset. Rakennuksessa on esillä kaupungin taidekokoelmaan kuuluvaa arvotaidetta, mistä johtuen hankkeen suunnittelussa on konsultoitu myös Tampereen taidemuseota.

Raatihuone sijaitsee Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori -nimisellä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (peruste: Museovirasto, RKY-inventointi 2009). Arvoaluetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaisesti kaikissa hankkeissa on huolehdittava alueen arvojen säilyttämisestä.

Raatihuone on lisäksi suojeltu alueella voimassa olevassa, vuona 1995 hyväksytyssä asemakaavassa. Rakennusta koskee kaavassa merkintä sr-20, jonka suojelumääräys kuuluu: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia arvoja. Rakennuksessa saadaan kerrosalaan kuulumattomia tiloja muuttaa kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin tai rakennusalan enimmäiskerrosalasta. Myös rakennuksen ullakko- ja kellarikerroksessa saadaan muuttaa tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi rakennuslautakunnan luvalla.

Suunnitelmien mukaan raatihuone liitetään Kauppakadun alla kulkevaan kaukokylmäverkostoon kaivamalla putket Keskustorin puoleisen pääjulkisivun edustalle ja tuomalla ne maan alla sisään kellarikerroksen tekniseen tilaan. Kellarista kaukokylmäputket johdetaan rakennuksen läpi kolmelle ullakkotiloissa sijaitsevalle iv-konehuoneelle. Ylimmän ullakkokerroksen iv-konehuonetta laajennetaan noin 10 m2. Ainoa julkisivuja koskeva muutos on hankkeen myötä tarpeettomiksi käyvien vanhojen ilmanvaihtolauhduttimien (8 kpl) poistaminen vesikatolta.

Raatihuoneen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa kaukokylmäputkien sijoituspaikoiksi on onnistuneesti valittu sekundaarisia, ei yleisölle avoimena olevia huonetiloja, kuten varastot, aputilat, tekniset tilat, keittiö ja kylmiö. Ainoa poikkeus on kolmannen kerroksen työhuone, jossa kaukokylmäputket pyritään sijoittamaan aiemmin huoneen kaakkoiskulmaan lisättyyn kipsilevyrakenteiseen johtokoteloon. Tarvittaessa johtokoteloa laajennetaan hieman oven suuntaan. Laajennus toteutetaan huomaamattomasti käyttäen vastaavaa maalia ja listoitusta kuin muuallakin huoneessa.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnitelmat on laadittu kiitettävän huolellisesti kohteen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset arvot huomioiden. Suunnitelmat eivät ole ristiriidassa rakennuksen suojelumääräysten kanssa. Katolle myöhemmin lisättyjen teknisten laitteiden poistaminen on positiivinen, rakennuksen alkuperäistä ilmettä palauttava toimenpide. Erityisen kannatettavaa on, että hankkeessa tutkitaan mahdollisuutta mitata ja säätää tilojen ilmankosteutta taideteoksille ja seinämaalauksille optimaalisiksi. Maakuntamuseolla ei ole suunnitelmista huomautettavaa.