RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009.

Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä.

Kulttuuriympäristöjen alueiden käytön suunnittelussa huomioidaan rakennettujen ympäristöjen lisäksi myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Muinaisjäännösten ensisijainen lähtöaineisto on Museoviraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri. Kaikki muinaisjäännökset ovat lain nojalla rauhoitettuja, mutta Museovirasto arvioi maakuntakaavakohtaisesti myös yksittäisten muinaisjäännösten merkittävyyttä valtakunnallisella tasolla. Linkkejä lisätietoon sivuston oikeassa laidassa.

Lähde: Museoviraston sivut http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx

TAMPEREEN HÄMEENKATU, HÄMEENSILTA JA KESKUSTORI (RKY 2009)

Hämeenkatu on Tampereen keskustan halkaiseva akseli ja keskeinen liike- ja kauppakatu. Leveä bulevardityyppinen puistokatu periytyy 1800-luvun asemakaavoista. Kadun varren nykyinen 3-6 -kerroksinen rakennuskanta muodostuu liike-, pankki- ja julkisista rakennuksista. Kadun läntinen pääte on Aleksanterin kirkko 1880-luvulta ja itäisenä päätteenä on rautatieasema 1930-luvulta. Tammerkosken ylittävä Hämeensilta yhdistää keskustan kaksi puolta ja sillalta avautuu näkymä Tammerkosken kansallismaisemaan. Hämeensillan länsipuolella Hämeenkatu lävistää Keskustorin, joka on nykyisin lähes samalla paikalla kuin Tampereen ensimmäiseen, 1775 laadittuun, asemakaavaan merkitty toriaukio, kirkkoaukio.

Hämeenkadun vanhimmat rakennukset Hämeensillasta länteen ovat jugendkauden aikaisia ja sillan itäpuolella on uusrenessanssitaloja. Keskustorin laidassa oleva Vanhakirkko on maamme varhaisia uusklassillisia ristikirkkoja ja kantakaupungin vanhin julkinen rakennus. Torin varrella on uusrenessanssityylinen raatihuone, ja aukion kahdella sivustalla on kaupungin voimakkaasta kehittymisestä 1800-luvun lopulla kertovia liikerakennuksia: Sandbergin talo, Commerce, Palanderin talo, Selinin talo ja Sumeliuksen talo.

Hämeenkadun rakennuskannan joukossa on myös edustavia funkistaloja, kuten Hämeensillan kupeessa sijaitseva Tempon talo, joka on edustava esimerkki 1930-luvun "valkeasta funktionalismista". Kuusikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on ollut pienoistavaratalo, toisessa kerroksessa toimistohuoneistoja ja ylemmissä kerroksissa asuntoja. Rakennukseen kuuluu myös kattoterassi ja ensimmäistä kerrosta kosken puolella kiertävä, jalkakäytävänä toimiva parvekeosa. Arkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema rakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.

Hämeensilta on yksiaukkoinen, 1929 valmistunut holvisilta, jonka kantavat osat ovat teräsbetonia ja julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla graniitilla. Sillalla on neljä kauppaneuvos Rafael Haarlan lahjoittamaa Wäinö Aaltosen 1927-1929 veistämää pirkkalaisaiheista veistosta, kauppias, veronkantaja, eränkävijä ja Suomen neito, jotka ovat yksi 1920-luvun klassistisen kuvanveistosuuntauksen merkittävimmistä edustajista.

"Hämeensilta on Hämeenkadun ydinkeskus, jonka kaarien ja patsaiden siluetti on Tampereen käyntikortti, kuva, josta kaupunki tunnistetaan sen ulkopuolellakin. Se on myös koko kaupungin ydin, jossa ihmisten ja elämän virta risteytyy uomaansa kahlitun kosken virran kanssa. Se on merkityksellinen kohtaus, sillä näiden kahden virran voima on luonut Tampereen", on kirjailija Väinö Linna sanonut Tampereen Hämeensillasta.

Lähde: http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5020