Vanhat kylätontit ovat autioituneet, lukuunottamatta Harsun tontteja, jotka tähän aikaan sijaitsivat lähellä nykyistä keskustaa. Nykyinen raitti noudattaa vanhan Narvantien linjausta. Joenuoman mutkaisuus on säilynyt ja asutus levittäytyy pitkäksi ketjuksi raitin ja joen varrelle. Maiseman peruselementit, pienipiirteisyys, johon kuuluvat joenmutkat, pienet pellot ja mäkialueet, on hyvin säilynyt. Kylän nykyinen rakennuskanta on etupäässä 1800-l lopulta ja 1900-luvun alkupuolelta.

Lännestä Stormin kylää lähestyttäessä Stormintien pohjoispuolella Ekojokeen laskevassa rinteessä sijaitsevat Laukulan kylään kuuluvat Stormin sahan rakennukset. Saha on rakennettu Ekojoen ylle 1800-luvulla. Sahan omistajat ovat olleet viereisen Jokelan talon viljelijöitä ja tilan rakennukset ovat vähitellen siirtyneet kokonaan sahan käyttöön. Laukulan kylään kuuluvat myös Stormintien eteläpuolella ja sahan kaakkoispuolella sijaitseva, vuonna 1937 rakennettu Lopenkulman rukoushuone sekä sen itäpuolella sijaitseva, luultavasti 1800-luvun loppupuolella rakennettu Saarion pärevuorattu asuinrakennus.

Lännessä ensimmäiset Stormin kylään kuuluvat rakennukset ovat Stormintien pohjoispuolella sijaitseva klassistisia piirteitä omaava Sampolan rakennus, jossa 1920-luvun loppupuolelta 1960-luvun alkuun saakka toimi Säästöpankin Stormin konttori sekä sen itäpuolella sijaitseva Pajaranta. Ekojoen varressa Stormintieltä laskevassa syvänteessä sijaitsevan pajarakennuksen kaari-ikkunallisen osan rakennutti seppä Rautakallio luultavasti 1800-luvun lopulla. Seppä Rautava pidensi pajaa nykyiseen kokoonsa ja lisäsi siihen toisen kerroksen noin vuonna 1940. 1980-luvulta lähtien rakennus on toiminut kuvanveistäjä Ari Virtasen työtilana.

Stormintiestä pohjoiseen haarautuvan Pakarimäentien itäpuolella vanhalla Harsun kantatalon tontilla on luultavasti 1900-luvun alkupuolella rakennettu pitkä 1½-kerroksinen asuinrakennus. Sen kohdalla Ekojoen itäpuolella on todennäköisesti 1900-luvun alkupuolella rakennettu eteiskamaritupatyyppinen asuinrakennus.

Stormintien varrella Pakarimäentien itäpuolella on Stormin kyläkeskusta, jossa on eri ikäistä rakennuskantaa. Stormintien pohjoispuolella on 1960-luvun alkuvuosina Säästöpankin konttoriksi rakennettu liikerakennus. Nykyisin rakennuksen itäpuolella olevassa yksikerroksisessa siipiosassa on Kulonpään kotileipomon toimisto. Stormintien eteläpuolella on luultavasti 1940-luvulla ja sen jälkeen rakennettuja kaksikerroksisia liike- ja asuinhuoneistoja. Stormin elintarvikekauppa toimii todennäköisesti 1940-luvulla rakennetussa kaksikerroksisessa, vihreäksi maalatussa rakennuksessa. Lähes sitä vastapäätä Stormintien pohjoispuolella maisemallisesti keskeisellä paikalla tien varressa on 1800-luvun loppupuolella rakennettu 1½-kerroksinen asuinrakennus. Se on kuulunut alun perin nahkuri Nordlingille ja edustaa kyläraitin vanhinta rakennuskerrostumaa.

Stormintien pohjoispuolella hieman kauempana tiestä sijaitsee vuonna 1939 rakennettu Stormin entinen meijeri. Kulku tontille on Jokirannan vanhan käsityöläisrakennuksen itäpuolella sijaitsevalta Ekojoen ylittävältä vanhalta betonisillalta. Sillan itäpuolella sijaitsee luultavasti 1920-luvulla rakennettu, keltaiseksi maalattu Särjenniemen asuinrakennus. Vanhan meijerin koillispuolella puiden reunustamalla mäen tasanteella on Stormin koulu. Sen vanhempi osa on rakennettu vuonna 1892 ja sitä on laajennettu 1950-luvulla.

Kyläkeskustan itäpuolella Stormintien varressa sijaitsevat mm. Harsun tila, jonka pihapiiri on muotoutunut luultavasti 1900-luvun alkupuolella. Sen itäpuolella puolestaan on Rauhalan asuinkiinteistö, jonka rakennukset edustavat 1930-luvun rakentamista. Kylän koillisosassa Stormintien eteläpuolella sijaitsee 1900-luvun alkupuolella rakennettu ja myöhemmin laajennettu Lopenkulman nuorisoseurantalo, jonka tontilla on aiemmin sijainnut Varsin kantatalo. Kylän koillisosassa Stormintien molemmilla puolilla on joitakin luultavasti 1900-luvun alkupuolella rakennettuja entisiä torpparakennuksia. Ne sijaitsevat pienellä mäenharjanteella Vesilahdentien eteläpuolella.

Stormin kyläraitti Stormin sahan ja Lopenkulman nuorisoseuran välillä muodostaa paikallisesti merkittävän arvoalueen.

Vammalan-Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke/selvitysvaihe. A. Rakennetun ympäristön selvitys. 1. painos 1997, 2. painos 1999.

Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen maisemanhoitosuunnitelma. Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehittämishanke. Suunnittelukeskus Oy, Tampere 2000.

- Inventointikartta

- Inventointinumeroiden selite