Eteläpirkanmaalaisen Urjalan kunnan Huhdin kylän Kangasniemen tilan alueella ja sen välittömässä lähiympäristössä on käynnistynyt asemakaavan muutos. Koska kaavoituksen tulee perustua riittäviin selvityksiin, katsottiin tarpeelliseksi teettää alueen olemassa olevaa rakennuskantaa ja maisemaa koskeva asemakaavatasoinen rakennusinventointi. Työn tekijäksi valikoitui tarjousten perusteella Pirkanmaan maakuntamuseo. Työn tekijäksi palkattiin rakennustutkija Miia Hinnerichsen (FM) ja työtä ohjasi museolla tutkija Miinu Mäkelä (FM).

Alueen rakennetusta ympäristöstä ja maisemasta on olemassa melko kattavat valtakunnalliset ja maakunnalliset selvitykset. Näiden selvitysten perusteella asemakaava-alueella ei ole erityisiä valtakunnallisia tai maakunnallisia maisema- tai kulttuuriarvoja. Paikalliset arvot ovat kuitenkin kiistattomat, kuten käy ilmi Teija Aholan 2009 tekemästä Keskustan osayleiskaava-alueen inventoinnista. Asemakaavatason inventoinnissa tarkennettiin aiempien selvitysten tietoja sekä varmistettiin niiden ajantasaisuus.

Valokuvien, yhteenvetoraportin sekä kaikkien inventoinnin liiteaineistojen julkaisuoikeudet ovat Pirkanmaan maakuntamuseolla. Tilaaja voi käyttää aineistoja veloituksetta asemakaavoituksessa ja muissa aluetta koskevissa ei-kaupallisissa hankkeissaan.

Huhti sijaitsee Turku-Tampere–rautatien varressa, noin 5 kilometriä itään Urjalan kuntakeskuksesta. Asemakaavoitettava alue, joka muodostaa myös rakennusinventoinnin tutkimusalueen, on pinta-alaltaan noin 16,5 hehtaaria. Alue rajoittuu lännessä Yhteiskouluntiehen, pohjoisessa puretun rautatien pistoraiteen linjaan, idässä rautatiealueeseen ja etelässä 1960-luvulla rakennettuun muuntoasemaan. Alue on pääosin tasaista viljeltyä peltoaluetta. Rakennukset keskittyvät tutkimusalueen luoteiskulmaan. Alueella sijaitsee kaksi kiinteistöä, Huhdin kylän Kangasniemen tila (Rn:o 3:99) ja Sahalan tila (Rn:o 3:104). Alueella on voimassa Urjalan kunnanvaltuuston 21.6.1999 hyväksymä Asemanseudun rakennuskaavan muutos. Kaavamuutos on vahvistettu Pirkanmaan ympäristökeskuksessa 21.12.2000.

Rakennusinventointi tehtiin tammikuussa 2015. Inventointityöhön kuuluivat esiselvitykset, maastokäynti kohteessa sekä raportointi. Inventoinnin lähdemateriaalina käytettiin aiempia selvityksiä, kartta- ja ilmakuva-aineistoja, kirjallisuutta, Urjalan kunnan rakennusvalvonnan rakennustietoja ja lupapiirroksia sekä haastattelutietoja.

Maastokäynnillä inventointialueen nykytila dokumentoitiin sekä sanallisessa että kuvallisessa muodossa. Tutkimusalue, maisema, molemmat kiinteistöt, Sahala ja Kangasniemi ja kaikki alueen rakennukset (yht. 21 kpl) valokuvattiin sekä tehtiin muistiinpanot muun muassa rakennusten historiasta, piirteistä ja rakennusmateriaaleista. Inventoitavien kiinteistöjen (kohteiden) rakennukset numeroitiin, jotta rakennukset olisivat aineistosta helposti identifioitavissa.

Alueen nykytilaa ja historiatietoja vertaamalla luotiin kokonaiskuva alueen muutoksista, säilyneisyydestä ja kulttuurihistoriallisista ominaispiirteistä. Alueen maankäytön historiaa on valotettu liitteessä 1. Inventoinnin tulokset koottiin yhteenvetoraporttiin, joka sisältää raporttitekstin, karttaliitteiden ja kuvien lisäksi yksityiskohtaiset kohdeinventointitiedot.

Inventoinnin tuloksena on hyvä kokonaiskuva inventointialueen rakennetusta ympäristöstä, sen ominaispiirteistä ja kulttuurihistoriallisista arvoista asemakaavatyön lähtöaineistoksi. Lisäksi on annettu alue, kohde ja rakennuskohtaisia toimenpidesuosituksia maiseman ja rakennusten vaalimiseen ja asemakaavan suojelutavoitteiden määrittelyyn. Alueen maisemalliset ja kulltturihistorialliset arvot on tiivistetty liitteessä 2.

Valtaosa asemakaava-alueesta on seudulle tyypillistä avointa viljeltyä peltomaisemaa. Kangasniemen rintapellot ovat olleet maanviljelyn ja karjanhoidon käytössä lähes nykyisessä laajuudessaan 1700-luvun lopulta lähtien, kenties jopa pidempään. Peltoalueen tulisi myös tulevaisuudessa säilyä avoimena, rakentamattomana ja viljeltynä, jotta maisemalliset arvot ja näkymät ympäröiviltä alueilta säilyvät.

Kaava-alueelta on maankäytön historian ja nykytilan perusteella hahmotettavissa neljä toisistaan poikkeavaa aluetyyppiä. Jotta eri alueiden kulttuurihistoriallinen luonne säilyy, tulisi maankäytön ja uudisrakentamisen myös jatkossa noudatella kunkin aluetyypin käyttötarkoitusta ja rakentamisen tapaa.

Kaava-alueen inventoidut rakennukset ovat jaettavissa ominaispiirteidensä ja kulttuurihistoriallisten arvojensa perusteella kolmeen ryhmään. Rakennusten arvojen turvaamiseksi tulisi erityisesti kiinnittää huomiota arvokkaimmiksi arvioitujen rakennusten säilymiseen. Rakennuksiin mahdollisesti tehtävät muutokset tulisi tehdä huolellisesti suunnitellen, niiden tyyliä ja ominaispiirteitä, kuten kattomuotoa, runkomuotoa ja rakennusajankohdalle ominaisia julkisivumateriaaleja, muotoja ja tyylipiirteitä kunnioittaen.

Inventointiaineisto on tallennettu Tampereen museoiden Siiri-tietojärjestelmään. Siiri on tietopankki, jonne tallennetaan valokuvia sekä tietoa esineistä ja maakunnan kulttuuriympäristöstä. Siiriin tallennetut tiedot ja tutkimusraportti ovat selattavissa myös Siirin julkisessa versiossa internetissä ( http://siiri.tampere.fi/ ) lukuun ottamatta henkilötietoja ja muita yksityisyyden suojan piirissä olevia aineistoja. Kohteiden ydintiedot näkyvät myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-sovelluksessa. Originaaliaineistoa säilytetään Pirkanmaan maakuntamuseon arkistossa. Yhteenvetoraportista on toimitettu kopiot Urjalan kunnalle sekä kiinteistöjen omistajalle.

INVENTOINNIT JA SELVITYKSET

VALTAKUNNALLISET

- Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset

ympäristöt, Museovirasto ja ympäristöministeriö, 1993.

- Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, valtioneuvosto

2009.

MAAKUNNALLISET

- Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, julkaisu B 174, 3 p. Tampereen seutukaavaliitto, Tampere 1990.

- Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet, Karttaselvitys 2011. Kalle Luoto, Vadim Adel. PMM 2011. [Luettu 20.1.2015] http://issuu.com/vapriikki/docs/tieselvitys_raportti

- Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla. Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Pirkanmaan liitto 2014. [Luettu 20.1.2015] http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/historialliset_kylatontit_valmis_5_9_14_.pdf

- Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet. Kulttuurimaisemat 2014. Maakuntakaava 2040. Pirkanmaan liitto 2015. [Luettu 20.1.2015] http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Kulttuurimaisemat_MKH_19012014.pdf ja

http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Kohdekortti_Urjala_Valkeakoski_0.pdf

PAIKALLISET

- Hanna-Leena Salminen 2008: Urjala Keskustaajaman arkeologinen osa-alueinventointi, PMM.

- Teija Ahola, Keskustan osayleiskaava-alueen inventointi 2009.

KARTAT JA ILMAKUVAT

- Asemakaava 1999. Urjalan kunta.

- Ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

- Peruskartta. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

- Pitäjänkartta. Kansallisarkisto, Digitaaliarkisto. http://digi.narc.fi/

- Vanhat peruskartat. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

KIRJALLISUUS

- Arajärvi, Kirsti; Urjalan historia. 1, Itsenäisen seurakunnan synnystä kunnalliselämän alkuun n. 1590-1860. Urjalan historiatoimikunta, Tampere 1973.

- Arajärvi, Kirsti; Urjalan historia. 2, Kunnalliselämän alkamisesta nykyaikaan. Urjalan historiatoimikunta, Tampere 1975.

- Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. WSOY, Porvoo 1931.

MUUT LÄHTEET

- Huhdin Kangasniemen asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.2.2013. Urjalan kunta.

- Rakennustietoja ja rakennuslupakuvia. Urjalan kunta.

- Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

SUULLISET LÄHTEET

- Kangasniemen tilan kiinteistön omistajat (haastateltu 21.1.2015)