rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
taloushistoria

maisemakokonaisuus

Rakennusperinteiset arvot:

Tilakeskuksen rakennuksista suurin osa on peräisin 1700-luvun lopun ja 1900-luvun alun väliltä. Rakennukset ovat pääosin säilyttäneet rakentamisajankohdalleen tyypilliset piirteet, muodot ja rakennusmateriaalit. Ne kertovat perinteisestä rakentamisentavasta ja -tyyleistä.

Sosiaalihistorialliset arvot:

Asuinpihan rakennusten: asuinrakennusten (001 ja 002), saunan (007), maakellareiden (008 ja 009) ja aitan (010) muodostama rakennusryhmä kertoo 1900-luvun asumisen ja elämäntavasta.

Taloushistorialliset arvot:

Tilalla on 1800-luvun lopulta 1920-luvulle toiminut kestikievari. kievarilaitoksen edellyttämä majoitustila on ollut kievarirakennuksessa (001) ja hevosta ja ajopeliä on pidetty kyyditsemistä varten hollitallissa (016).

Kievarirakennuksessa kerrotaan toimineen Urjalan ensimmäinen Osuuskassa.

Maatalouden harjoittamiseen liittyvät rakennukset aitta (005), talli (006), navetta (003), riihi (004), vanha kuivuri 011) ja kuivuri ja konehalli (013) kertovat maatalouden harjoittamisesta ja siinä tapahtuneista muutoksista 1800-2000-luvuilla.

Maisemalliset arvot:

Kangasniemen rakennukset muodostavat tiiviin, ajallisesti kerrostuneen maisemakokonaisuuden, jota rajaavat Yhteiskouluntie ja peltoaukea. Useilla yksittäisillä rakennuksilla on myös kokonsa tai sijaintinsa vuoksi maisemallista merkitystä.

Yksittäisten rakennusten arvot on lueteltu tarkemmin kunkin rakennuksen tietojen yhteydessä.

Inventointialueen suppeudesta johtuen kohteita ja rakennuksia ei ole arvoluokitettu.

Kangasniemi -niminen 123,42 ha tila muodostuu yhdeksästä palstasta. Inventoinnin kohteena oleva tilakeskus sijaitsee Urjalan Huhdin kylällä, Yhteiskouluntien (ent. Forssantie) itäpuolella. Sen maa-ala on pääosin tasainen ja sillä sijaitsee 16 rakennusta sekä tilan rintapellot.

Kangasniemi on Teija Aholan 1999 tekemän inventoinnin mukaan 1799 perustettu uudistalo. Talo on todennäköisesti perustettu nykyiselle paikalleen. Varhaisimpaan saatavilla olevaan kartaan, 1840-luvun pitäjänkarttaan Kangasniemen talo on merkitty nykyiselle paikalleen. Kiinteistönomistajien kertoman mukaan nykyisen päärakennuksen itäpuolella on ollut kaivo ja mahdollisesti vanhempi asuinrakennus.

Tilan nykyisistä rakenuksista vanhimmat: hirsirunkoiset kievari (001), entinen riihi (004), vilja-aitta (rak 005) ja hollitalli (016) ovat ilmeisesti peräisin 1700-1800-lukujen taitteen tienoilta. Muut tilakeskuksen hirsiset rakennukset, talli (rak 006), riviaitta (rak 010) ja vanha kuivuri (rak 011), ovat 1800-luvulta. Päärakennus (rak 002) on rakennettu 1800-luvun lopulla, konehalli ja kuivuri (rak 013) 1900-luvun alussa, sauna (rak 007) ja kellarit (rak 008 ja 009) 1920-30-luvulla ja navetta (rak 003) 1938. Muut rakennukset ovat 1900-luvun loppupuolelta.

1800-luvun lopulla tilalle on huutokaupalla ostettu kestikievarioikeudet. Kievarilaitos oli perustettu lähinnä virkamiesten matkustamista varten, mutta se palveli kaikkia matkustavaisia. Matkustajien levähdys-, yöpymis- ja ruokailupaikoiksi sekä hevosten vaihtamista varten valittiin luotettavia maalaistaloja ns. kestikievareiksi. Näitä oli Etelä-Suomessa noin 20–30 kilometrin välein. Kangasniemen tilan asuinrakennuksesta (rakennus 001) oli kievarimajoitusta varten varattuna yksi kevyellä lautaseinällä erotettu majoitushuone. Lisäksi hollitallissa (016) pidettiin varalla hevosta. Kievari toimi tilalla aina 1920-luvun lopulle, kievarilaitoksen lopettamiseen asti.

Talo on ilmeisesti säilynyt alkuperäisellä omistajasuvulla. Päärakennuksen rakentajaksi mainitaan nykyisen kiinteistönomistajan isän isä ja 1931 maatilakirjassa tilan kerrotaan olleen Kangasniemen suvulla jo yli 100 vuotta. Karjan pidosta on luovuttu 1990-luvulla. Tilan viljely jatkuu yhä.

Kangasniemen tilan pohjoispuolella on Sahalan kiinteistö, jolla sijaitsee todennäköisesti 1950-luvulla rakennetut kookas laatikkotehdas, asuinrakennus, sauna ja piharakennus. Koillis- ja itäpuolella on muutamia omakotitaloja ja vähäisiä metsäalueita. Eteläpuolella on 1960-luvulla rakennettu muuntoasema ja länsipuolella Yhteiskouluntie ja sen toisella puolella muutamia pientaloja ja YIT:n laaja varikkoalue. Maasto on pääasiassa melko tasaista.

Inventoidun kohteen, Kangasniemen tilakeskuksen, muodostavat 1700-1900-lukujen välisenä aikana rakennetut 16 tilan rakennusta, niitä ympäröivät piha-alueet sekä tilan rintapellot.

Kiinteistö on jaettavissa kolmeksi erityyppiseksi alueeksi. Rakennukset sijoittuvat kiinteistön luoteisosalle muodostaen kaksi toisistaan erotettavissa olevaa ryhmää. Kievari, päärakennus, navetta, riihi, talli, sauna, kellarit, riviaitta ja hollitalli (rakennukset 001, 002, 003, 004, 006, 007, 008, 009, 010 ja 016) muodostavat avaran asumapihan, jonne johtaa hiekkapintainen ajotie Yhteiskouluntieltä. Asuinrakennusten ympärillä on runsaasti vanhaa puutarhakasvillisuutta ja pihaa rajaa tieltä korkeaksi kasvanut 1940-luvulla istutettu kuusiaita.

Talouspihan muodostavat navetta, vanha kuivuri, perävaunukatos sekä kuivuri ja konehalli (rakennukset 003, 011, 012 ja 013). Alueella on yksi kapea peltosarka, rakennuksia yhdistävä tie sekä koneita varten tasattua aluetta.

Asuma- ja talouspihojen etelä- ja itäpuolella ovat tilan rintapellot sekä pellon keskellä seisova aitta (005). Peltotie johtaa talouspihalta avoimen peltoalueen poikki koilliseen kohti Huhdin kylää ja rautatieasemaa. Peltoaluetta halkoo pohjois-eteläsuuntainen muuntoasemalta lähtevä voimalinja.

Talouspihan ja yhteiskouluntien välissä on jonkin verran joutomaata, toinen Yhteiskouluntielle vievä ajotie, pieni autosuoja (014) sekä 1950-luvulla rakennettu käytöstä poistettu tiilinen tornimuuntamo, jotka oikeastaan eivät kuulu maatilan rakennuksiin, vaikka sijaitsevatkin sen tontilla. Yhteiskouluntien reunasta on purettu pitkärunkoinen rakennus, jossa oli mm. hevoskierto, lato ja liiteri. Pohjakartasta poiketen tilakeskukselta ei ole ajoyhteyttä pohjoispuoliselle Sahalan tilalle (suljettu aidalla). Maakellareita 008 ja 009 ja tornimuuntajaa 015 ei ole merkitty Maanmittauslaitoksen pohjakartalle. Niiden summittainen sijainti on merkitty kohteen karttaotteelle.

Alueen rakennuskannassa, pihapiirissä ja maisemassa näkyy pitkään samalla paikalla jatkuneen asumisen, maanviljelyksen ja karjanhoidon vaikutus.

Kangasniemen tila on yhä toimiva maatila, jolla on paikallista taloushistoriallista arvoa. Tilan toiminnan jatkuminen ja kehittäminen tulisi turvata myös jatkossa.

Pihapiirin, erityisesti asuinpihan, ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään nykyisen kaltaisina, rakennusajalle ja perinteiselle suomalaiselle maatilan tilakeskukselle tyypillisinä.

Uudisrakentamisessa tulee noudattaa inventoitujen rakennusten mittakaavaa ja erityisesti tulee kiinnittää huomiota uudisrakennusten sovittamiseen avoimeen peltomaisemaan ja ympäröiviin rakennuksiin.

Uudisrakentamista tulee välttää Kangasniemen asumapihalla.

Yksittäisiä rakennuksia koskevat toimenpidesuositukset on mainittu kunkin rakennuksen tietojen yhteydessä.

21.6.1999 hyväksytty asemakaava, tekeillä asemakaavan muutos

Ahola Teija, Urjalan kunta, Keskusta-alueen osayleiskaava, Selvitys rakennetusta ympäristöstä, 2009.

INVENTOINNIT JA SELVITYKSET

- Teija Ahola, Keskustan osayleiskaava-alueen inventointi 2009.

KARTAT JA ILMAKUVAT

- Asemakaava 1999. Urjalan kunta.

- Ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

- Peruskartta. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

- Pitäjänkartta. Kansallisarkisto, Digitaaliarkisto. http://digi.narc.fi/

- Vanhat peruskartat. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

KIRJALLISUUS

- Suomen maatilat. 2 osa, Hämeen lääni. WSOY, Porvoo 1931.

MUUT LÄHTEET

- Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Kiinteistön omistajia (haastateltu 21.1.2015)