rakennusperinteinen

sosiaalihistoria
teollisuushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennusperinteiset arvot:

Tontin rakennukset ovat peräisin 1900-luvun puolivälin tienoilta ja vaivatta tunnistettavissa piirteiltään aikansa rakennuksiksi. Ne kertovat aikansa rakentamisen tavasta ja käytetyistä materiaaleista.

Sosiaalihistorialliset arvot:

Asuinrakennuksen (001) ja saunan (003) muodostama rakennuspari kertoo 1900-luvun puolivälin asumisen ja elämäntavasta.

Teollisuushistorialliset arvot:

Osa rakennuksista on liittynyt paikalla toimineen sahan toimintaan. Entinen laatikkotehdas, myöhempi kanatalouskoeasema ja jälleen pakkausvalmistamoksi muutettu rakennus 002 edustaa Huhdin kylän pienteollisuutta.

Maisemalliset arvot:

Kookkaalla laatikkotehdasrakennuksella on maisemallista merkitystä.

Inventointialueen suppeudesta johtuen kohteita ja rakennuksia ei ole arvoluokitettu.

Sahala -niminen 2,068 ha kiinteistö sijaitsee Urjalan Huhdin kylällä Yhteiskouluntien (ent. Forssantie) itäpuolella. Tontti on pääosin tasainen ja sillä sijaitsee viisi (5) rakennusta.

Paikalla on 1900-luvun alkupuolella toiminut saha, jonka rakennuksia oli Yhteiskouluntien molemmilla puolilla. Saha-alueen sisäistä tavarankuljetusta varten oli rakennettu kapearaiteinen rautatie, joka ylitti Yhteiskouluntien. Raide on merkitty vielä 1959 peruskartalle. Lisäksi sahalle tuli kiinteistön pohjoispuolitse Turku-Tampere-radalta normaalilevyinen pistoraide.

Pääosa sahan rakennuksista, kuten radan varrella sijainneet puutava- ja puruvarastot sekä kaikki Yhteiskouluntien toisella puolella sijainneet rakennukset, on sittemmin purettu. Tien toisella puolella on nykyisin YIT:n varikkoalue.

Laatikkotehdas (rak 002) on rakennettu 1900-luvun puolivälin tienoilla sahan toimintaa täydentämään. Sen rakentajaksi on mainittu Kyrklund. Laatikkotehtaassa valmistettiin kokoontaitettavia puulaatikoita mm. hedelmälaatikoiksi. Tehtaan kerrotaan ajautuneen konkurssiin hedelmäkaupan romahdettua 1962 Kuuban kriisin seurauksena.

Tontilla on säilynyt ilmeisesti sahaan tai laatikkotehtaaseen liittyneet piharakennus (rak 004), puutavarakuivaamo (rak 001), joka on 1963 muutettu asuinrakennukseksi sekä laatikkotehtaan lämpökeskus (rak 003), joka on 1960-luvun alussa muutettu saunaksi.

Kyrklundin jälkeen omistajana oli hämeenlinnalainen Siipikarjanhoitajain liitto ry, joka perusti laatikkotehtaaseen kanatalouskoeaseman 1962. Kanalanhoitaja asui omakotitaloksi muutetussa entisessä puutavarakuivaamossa ja käytti saunaa (rak 003). Kanala vaati tehostettua ilmanvaihtoa, minkä vuoksi mm. katolle lisättiin ilmanvaihtohormeja.

Kanalatoiminnan päätyttyä rakennukset ovat olleet ensin jonkin aikaa vuokrattuna ja laatikkotehtaassa on taas alettu valmistaa pakkauksia. 2000-luvulle tultaessa kiinteistönomistaja oli Valtion Rautatiet ja kiinteistö nimeltään Rautatiealue 3:1. Kun pistoraide purettiin 2000-luvun alussa suunnitellun Plaanitien alta, luopui VR myös maaomistuksesta ja syntyi nykyinen yksityisen kiinteistöyhtymän omistuksessa oleva Sahala -niminen kiinteistö.

Tontin pohjoispuolella on komea tiilinen ilmeisesti 1960-luvulla rakennettu viljavarasto sekä edempänä idässä muutamia pientaloja. Eteläpuolelta tontti rajautuu Kangasniemen tilakeskukseen ja sen avoimeen peltoalueeseen. Länsipuolella kulkee Yhteiskouluntie ja sen toisella puolella on YIT:n laaja varikkoalue.

Sahalan tilan muodostavat entinen puutavarakuivaamo nykyinen asuinrakennus 001, laatikkotehdas 002, sauna 003, piharakennus 004 ja VR:n miesten "taukotupa" 005. Viimeksi mainittua ei sen vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi ole inventoitu erikseen.

Rakennukset sijoittuvat taukotupaa lukuun ottamatta tontin lounaisosalle, lähelle tontin etelärajaa. Taukotupaa 005 ei ole merkitty kartalle. Se sijaitsee laatikkotehtaan pohjoispuolella, tontin pohjoisrajan tuntumassa. Myöskään piharakennusta 004 ei ole merkitty Maanmittauslaitoksen pohjakartalle. Sen summittainen sijainti on merkitty kohteen karttaotteelle.

Tontti on pääosin tasainen. Asuinrakennuksen ympärillä, etenkin sen länsipuolella olevalla aidatulla piha-alueella ja laatikkotehtaan länsipäädyn tuntumassa kasvaa puutarhakasvillisuutta, kuten omenapuita ja erilaisia pensaita. Myös saunan itäpuolella on vanha hedelmäpuu. Yhteiskouluntien puolella on melko korkea valkoiseksi maalattu lauta-aita, muutoin tontin lounaiskulmaa on aidattu verkkoaidalla. Laatikkotehtaan pohjoispuolella on laajahko avoin sorapintainen piha-alue, jota käytetään osin pakkausmateriaalien varastointiin. Tontin itäosa, entinen pistoraiteen pohja, on luonnontilainen ja vesakoitunut. Pohjakartasta poiketen piha-alueelta ei ole ajoyhteyttä eteläpuoliselle Kangasniemen tilalle (suljettu aidalla). Sen sijaan tontilta on Yhteiskouluntien linjauksen muutoksen yhteydessä rakennettu ajoyhteys pohjoispuolella sijaitsevan viljavaraston ajotiehen.

Laatikkotehdas on yhä toimiva pienteollisuuslaitos, jolla on paikallista talous- ja teollisuushistoriallista arvoa. Sen toiminnan jatkuminen tulisi turvata myös jatkossa. Myös tontin muiden 1900-luvun puolivälistä peräisin olevien inventoitujen rakennusten säilyminen on toivottavaa. Rakennuksiin mahdollisesti tehtävät muutokset tulisi tehdä niiden tyyliä ja ominaispiirteitä, kuten kattomuotoa, runkomuotoa ja rakennusajankohdalle ominaisia julkisivumateriaaleja ja muotoja kunnioittaen. Pihapiirin ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulisi pyrkiä säilyttämään nykyisen kaltaisina, rakennusajalle tyypillisinä. Uudisrakentamisessa tulee noudattaa inventoitujen rakennusten mittakaavaa ja erityisesti tulee kiinnittää huomiota uudisrakennusten sovittamiseen avoimeen peltomaisemaan ja ympäröiviin rakennuksiin.

21.6.1999 hyväksytty asemakaava, tekeillä asemakaavan muutos --> Huhdin Kangasniemen asemakaavan muutos hyväksytty 17.11.2010.

Mainittu 2009 valmistuneessa Teija Aholan Urjalan keskusta-alueen rakennetun ympäristön selvityksessä (s. 19, 57)

INVENTOINNIT JA SELVITYKSET

- Teija Ahola, Keskustan osayleiskaava-alueen inventointi 2009.

KARTAT JA ILMAKUVAT

- Asemakaava 1999. Urjalan kunta.

- Ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

- Peruskartta. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

- Pitäjänkartta. Kansallisarkisto, Digitaaliarkisto. http://digi.narc.fi/

- Vanhat peruskartat. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

MUUT LÄHTEET

- Maanmittauslaitoksen Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

- Rakennustietoja ja rakennuslupakuvia. Urjalan kunta.

Naapurikiinteistön omistajat (haastateltu 21.1.2015)

Kiinteistön omistajien edustaja (sähköposti 12.2.2015)