Kosken ja Valkkisen kylien yhteenliittymä muodostaa Koskenkylän taajaman, jossa maiseman avainkohdat ovat maanteiden risteyksissä, joenylityksessä sekä näkymissä pitkin Koskenkyläntietä. Asutusta on molemmin puolin alueen halki kulkevaa Koskenkyläntietä.

Alueella on kaksi vanhaa kylätonttia, jolla toisella sijaitsee edelleen Hyvätin tila 1900-luvun alun rakennuksineen. Hyvätin lisäksi vanhaa, hyvin säilynyttä maatilarakentamista edustaa Jokiniemi, jolla on näkyvä asema Koskenjoen partaalla. Kyläraitin varrella on entisiä torppia, jotka edelleen ovat tunnistettavia torpparitaloiksi. Alueeseen kuuluu myös paikallisen sivistyshistorian ja kyläelämän maamerkki, nuorisoseurantalo Harjula. Jälleenrakennuskauden taloista on useita hyvin säilyneitä esimerkkejä.

Kyläkeskus kehittyi 1800-luvun loppupuolelta alkaen kaupan, käsityöläisten ja pienteollisuudenkin keskukseksi. Taajaman kaupallinen vilkkaus on hiipunut ja paljon taloushistorian rakennuskantaa on purettu. Kauppaliikkeiden rakennuksista useimmat ovat silti säilyneet, nykyisin asuin- tai vapaa-ajan käytössä. Myös Koskenjoen myllyn rakennus on säilynyt.

Alueen arvojen säilymisen kannalta rakennuskannan kerroksellisuus on tärkeää. Koskenkylän kyläkeskuksen tuntumassa tulisi säilyä rakennettua ympäristöä niin 1800- ja 1900-luvun vaihteesta kuin maailmansotien jälkeiseltä ajalta. Eri rakennustyyppeinä tulisi pyrkiä säilyttämään maatiloja ja entisiä torppia, kaupalliseen ja elinkeinohistoriaan liittyviä rakennuksia sekä sivistyshistorian kiintopisteenä nuorisoseurantalo.