rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemakokonaisuus

Kokoontumispaikka, jolla on sosiaalihistoriallista merkitystä Ylämäen / Koskenkylän alueen yhteisön kulttuurihistoriassa. Muodoltaan, tyyliltään ja pihapiiriltään talo edustaa tyypillisesti 1900-luvun alun seurantalorakentamista.

Sijaitsee metsäisellä mäellä, josta seurantalo ei juuri näy kylälle.

Päärakennus (1) pitkänomainen, satulakatto, kaksi piippua. Hirsirunko. Kiviperustus, punamullattu rimalaudoitus, aaltopeltikatto. Ristikkoikkunat, kehykset uusittu. Sisäänkäyntikuisti uusittu ja jatkettu päädyn kiertäväksi pulpettikattoiseksi siipiosaksi 1970- /1980-luvulla.

Piharakennus (2) hirsirakenteinen, neljä ovea. Punamullattu, aaltopeltikatto. Kyljessä avoin liiteri.

Talo on siirretty paikalleen ja otettu käyttöön vuonna 1926. Ylämäen nuorisoseura (perustettu 1916) osti Onkemäen Marttilan tilan entisen tuparakennuksen ja siirrätti sen Harjulanmäelle. Harjulanmäki tunnettiin vanhastaan keinu- ja mäenlaskupaikkana. Talon tontti on lohkottu Multasen kantatilasta, kuten muutkin naapuruston tontit. Harjula on toiminut nuorisoseuran omana ja vuokrattavana kokoontumistilana.

Nuorisoseurantalon ympärillä, erityisesti mäen länsipuolella on ensimmäisen maailmansodan aikaisia vallituksia, valmistuneet 1915-1916. Kyseessä on historiallisen ajan muinaisjäännös (ks. muinaisjäännösinventointi 2011). Taloa ympäröi vapaa nurmi- ja sorapeitteinen piha. Piha-alueeseen liittyy tulotien toisella puolella hoidettu nurmikenttä urheilu- ja näyttelykäyttöön. Harjulanmäen maisema on avartunut 2000-luvulla, kun pohjoispuolen rinteen puustoa on harvennettu ja Harjulan editse on rakennettu kevyenliikenteen väylä Ylämäen koululle.

Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Hannu Poutiainen, Tapani Rostedt, Timo Sepänmaa ja Timo Jussila, Mikroliitti Oy.