rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tilan rakennukset sijoittuneet luontevalla tavalla jokimaisemaan. Päärakennuksella, tallilla ja aitalla maisemassa keskeinen asema. Perinteinen rakennustapa ja hirsirakennusten ominaispiirteet hyvuin säilyneet. Asutushistoriallisesti tila kertoo koskenkylän torppariasutuksen muodostumisesta. Talo liittyy myös Koskenkylän käsityöläisten historiaan.

Moneen suuntaan hajautunut pihapiiri jyrkässä joenrinteessä, aivan Koskenkyläntien kupeessa.

Päärakennus (1) pääty tielle päin. Jyhkeä lohkokivijalka, kaksi piippua, huopakatto. Vinttikerroksessa umpinaiset ikkunat. Aumakattoinen kuisti. Listoin jaettu Vaaka/pystylaudoitus. Kuusiruutusiet ikkunat, alkuperäisen malliset, pielissä koristeaihe ja profiloitu yläpalkki. Länsipäädyssä uusi avoterassi.

Talon vieressä samansuuntaisesti iso hirsinen talli/navetta (2). Hirttä, aaltopeltikatto. Ikkunaton.

Tallia vastapäätä, lähellä tietä, puurakenteinen aitta (3). Satulakatto, vanhat paneliovi ja luukku.

Alhaalla joen rannassa saunarakennus (4). Punamullattu rimalaudoitus, aaltopeltikatto.

Tila on Multasen tilan torppa, joka itsenäistyi naapuritorppien tapaan 1923. Multanen oli yksi Kosken kylän kantatiloja. Päärakennus on asukkaiden mukaan rakennettu 1890-luvulla, oletettavasti 1897. Talossa on toiminut nahkurin verstas, ilmeisesti joenrannan saunarakennuksessa. Ollut välillä vapaa-ajan paikkana, parhaillaan remontoidaan pysyvästi asuttavaksi. Ulkomaalaus uusittu 2011, huopakattoremonttia suunnitellaan. Alunperin kylmä kuisti on uusittu lämpimäksi tilaksi.

Talo sijaitsee joen töyräällä, näyttävällä paikalla Koskenjoen ylittävän kivisillan kupeessa. Talo sijoitettu edukseen, hiukan kulmittain tiehen nähden. Pihaan tultaessa sorakenttä, josta alas jokirantaan ja niittyä pellolle päin. Avoimet näkymät moneen suuntaan.

Talon emäntä.