Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Messukylän yhteiskoulun eli nykyisen Takahuhdin koulun A-rakennuksen tulevaisuuden suunnitelmista. Aarne Ervin suunnittelema Messukylän yhteiskoulu valmistui vuonna 1963. Koulua on laajennettu vuosina 1988 ja 1990 (Aarne Heino) sekä vuonna 1996 (Messukylän kirjasto, Mikko Uotila). Laadukasta modernismia edustavan koulun arvot on huomioitu Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa, jonka mukaan kohteella on rakennustaiteellista, maisemallista/kaupunkikuvallista ja historiallista arvoa. Rakennusta ei ole virallisesti suojeltu, mutta sen kulttuurihistorialliset arvot on asianmukaisesti tunnistettu omistajan, Tampereen kaupungin, toimesta ja rakennuksesta on tehty laadukas rakennushistoriaselvitys (Arkkitehdit MY, 2022). Hankkeelle on kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa koulurakennuksen vanhin, Ervin suunnittelema osa perusparannettaisiin ja 1980-90-lukujen rakennusosa korvattaisiin uudisrakennuksella. Toisessa vaihtoehdossa koko nykyinen koulurakennus perusparannettaisiin ja siihen toteutettaisiin pienehkö laajennusosa. Molemmissa vaihtoehdoissa on tavoitteena huomioida 1960-luvun koulurakennuksen kulttuurihistorialliset arvot. Koulun laajennusosaksi suunniteltuun Messukylän kirjastoon ei kohdistu merkittäviä toimenpiteitä kummassakaan hankevaihtoehdossa. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Arkkitehti Aarne Ervi kuuluu Suomen modernin arkkitehtuurin tunnetuimpiin suunnittelijoihin. Messukylän yhteiskoulu oli viimeinen Ervin suunnittelemista koulurakennuksista, joten sen arkkitehtuurissa näkyy suunnittelijan pitkä kokemus koulujen parissa. Lopputulos on valoisa ja kiinnostava rakennus, joka poikkeaa selvästi tyypillisistä 1960-luvun kouluista. Rakennushistoriaselvityksen mukaan Messukylän yhteiskoulua (nyk. Takahuhdin koulu) vastaavaa koulurakennusta ei Suomesta enää löydy. Rakennus on myös Pirkanmaan ainoa Aarne Ervin suunnittelema koulu, jonka arkkitehtuurissa on säilynyt modernistista 1960-luvun henkeä. Rakennushistoriaselvitys arvottaa Ervin suunnitteleman koulun osan sekä sisä- että ulkotiloiltaan pääosin ominaispiirteensä säilyttäneeksi ja poikkeuksellisen merkittäväksi kohteeksi. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan Aarne Ervin suunnittelema koulurakennuksen vanhin osa tuleekin säilyttää kaikissa hankkeen tulevaisuuskuvissa.

Koulun laajennusosat on suunniteltu alisteisiksi Aarne Ervin vanhimmalle koulun osalle. Rakennushistoriaselvityksen mukaan ne edustavat aikansa
arkkitehtuuria mutta ovat ominaispiirteiltään vaatimattomampia Ervin sommitelmallisen yhteiskoulun rinnalla. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että etenkin 1990-luvun taitteen koulurakennus edustaa hyvää, alisteisesti Ervin luomukseen suhtautuvaa suunnittelua. Arkkitehtonisten ja kaupunkikuvallisten arvojen osalta rakennus voisi kuitenkin olla korvattavissa yhtä laadukkaasti Ervin arkkitehtuuriin sopeutetulla uudisrakennuksella. Hankevaihtoehtoa ratkaistaessa on vielä tarkoitus laskea mm. eri vaihtoehtojen hiilijalanjäljet. Kokonaistarkastelua varten maakuntamuseo tuokin esiin, että vaikka 90-luvun taitteen koulurakennus vaatisikin mittavan peruskorjauksen, koulurakennukset kauttaaltaan säilyttävässä vaihtoehdossa laajennusosan historialliset arvot osana Tampereen kaupungin koululaitoksen ja useiden tamperelaisten sukupolvien historiaa säilyisivät ainakin osittain. Koulun laajennusosan tulevaisuuden vaihtoehtoja tutkittaessa sen historialliset arvot on syytä huomioida yhtenä kokonaisharkinnan osatekijänä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Messukylän yhteiskoulun eli nykyisen Takahuhdin koulun A-rakennuksen tulevaisuuden suunnitelmista. Aarne Ervin suunnittelema Messukylän yhteiskoulu valmistui vuonna 1963. Koulua on laajennettu vuosina 1988 ja 1990 (Aarne Heino) sekä vuonna 1996 (Messukylän kirjasto, Mikko Uotila). Laadukasta modernismia edustavan koulun arvot on huomioitu Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 -julkaisussa, jonka mukaan kohteella on rakennustaiteellista, maisemallista/kaupunkikuvallista ja historiallista arvoa. Rakennusta ei ole virallisesti suojeltu, mutta sen kulttuurihistorialliset arvot on asianmukaisesti tunnistettu omistajan, Tampereen kaupungin, toimesta ja rakennuksesta on tehty laadukas rakennushistoriaselvitys (Arkkitehdit MY, 2022). Hankkeelle on kaksi vaihtoehtoa, joista toisessa koulurakennuksen vanhin, Ervin suunnittelema osa perusparannettaisiin ja 1980-90-lukujen rakennusosa korvattaisiin uudisrakennuksella. Toisessa vaihtoehdossa koko nykyinen koulurakennus perusparannettaisiin ja siihen toteutettaisiin pienehkö laajennusosa. Molemmissa vaihtoehdoissa on tavoitteena huomioida 1960-luvun koulurakennuksen kulttuurihistorialliset arvot. Koulun laajennusosaksi suunniteltuun Messukylän kirjastoon ei kohdistu merkittäviä toimenpiteitä kummassakaan hankevaihtoehdossa. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Arkkitehti Aarne Ervi kuuluu Suomen modernin arkkitehtuurin tunnetuimpiin suunnittelijoihin. Messukylän yhteiskoulu oli viimeinen Ervin suunnittelemista koulurakennuksista, joten sen arkkitehtuurissa näkyy suunnittelijan pitkä kokemus koulujen parissa. Lopputulos on valoisa ja kiinnostava rakennus, joka poikkeaa selvästi tyypillisistä 1960-luvun kouluista. Rakennushistoriaselvityksen mukaan Messukylän yhteiskoulua (nyk. Takahuhdin koulu) vastaavaa koulurakennusta ei Suomesta enää löydy. Rakennus on myös Pirkanmaan ainoa Aarne Ervin suunnittelema koulu, jonka arkkitehtuurissa on säilynyt modernistista 1960-luvun henkeä. Rakennushistoriaselvitys arvottaa Ervin suunnitteleman koulun osan sekä sisä- että ulkotiloiltaan pääosin ominaispiirteensä säilyttäneeksi ja poikkeuksellisen merkittäväksi kohteeksi. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan Aarne Ervin suunnittelema koulurakennuksen vanhin osa tuleekin säilyttää kaikissa hankkeen tulevaisuuskuvissa.

Koulun laajennusosat on suunniteltu alisteisiksi Aarne Ervin vanhimmalle koulun osalle. Rakennushistoriaselvityksen mukaan ne edustavat aikansa

arkkitehtuuria mutta ovat ominaispiirteiltään vaatimattomampia Ervin sommitelmallisen yhteiskoulun rinnalla. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että etenkin 1990-luvun taitteen koulurakennus edustaa hyvää, alisteisesti Ervin luomukseen suhtautuvaa suunnittelua. Arkkitehtonisten ja kaupunkikuvallisten arvojen osalta rakennus voisi kuitenkin olla korvattavissa yhtä laadukkaasti Ervin arkkitehtuuriin sopeutetulla uudisrakennuksella. Hankevaihtoehtoa ratkaistaessa on vielä tarkoitus laskea mm. eri vaihtoehtojen hiilijalanjäljet. Kokonaistarkastelua varten maakuntamuseo tuokin esiin, että vaikka 90-luvun taitteen koulurakennus vaatisikin mittavan peruskorjauksen, koulurakennukset kauttaaltaan säilyttävässä vaihtoehdossa laajennusosan historialliset arvot osana Tampereen kaupungin koululaitoksen ja useiden tamperelaisten sukupolvien historiaa säilyisivät ainakin osittain. Koulun laajennusosan tulevaisuuden vaihtoehtoja tutkittaessa sen historialliset arvot on syytä huomioida yhtenä kokonaisharkinnan osatekijänä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.