arkkitehtoninen

sivistyshistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Sastamalan pääkirjasto on ehyt kokonaisuus, joka on erityisen hyvin säilynyt 1980-luvun kirjastoarkkitehtuurin edustaja. Kirjastosalin tilallisuus välittyy ulkotilaan korkein ikkunoin. Rakennuksen julkisivumateriaalit, sävymaailma ja massoittelun modulaarisuus ja mittasuhteet edustavat korkeatasoista kirjastoarkkitehtuuria.

Sastamalan pääkirjasto, alun perin Vammalan kirjasto, sijaitsee Vammalan keskustaajamassa Vammaskosken pohjoisrannalla. Kaksikerroksisen, tiilivuoratun rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Pentti Lehtiluoto ja Antero Roini. Kirjastorakennus on valmistunut ja otettu käyttöön vuonna 1988. Rakennus on hillityn monumentaalinen.

Kirjastotoimen historia

Tyrvään pitäjässä kirjasto perustettiin vuonna 1852. Sen perusti nimismies P. W. Gallén, joka keräsi varoja kirjastolle seuranäytelmän tuloilla ja myöhemmin lukukinkerien avulla. (Mäkinen 2005, 15–16.)

Kirjasto oli sijoitettuna vuosina 1923-1926 Seuratalon tarjoiluhuoneeseen, josta se siirrettiin kansakoulun tiloihin. 1940-luvulla kirjasto siirrettiin Molariuksen talon liikehuoneeseen ja vuosikymmenen lopussa kauppalan omistaman Uitontalon yhteen asuinhuoneeseen. Vuonna 1955 kirjasto pääsi varta vasten kirjastoksi suunniteltuun huoneistoon. (Allinniemi 1963.)

Uuden kirjastorakennuksen suunnittelu alkoi virallisesti vuonna 1978, ja nykyinen kirjasto valmistui kymmenen vuotta myöhemmin. Kirjastorakennus sai kuusinkertaiset tilat vanhoihin torin laidalla sijainneisiin tiloihin nähden. (Salonen 1987.)

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Kirjaston tontti sijoittuu täyttömaalle: rantaviivaa on muokattu 1970- ja 1980-luvuilla. Tontti on ollut rakentamaton ennen kirjaston sijoittamista paikalle.

Kirjasto sijaitsee vanhalla Tyrvään alueella, joka liitettiin Vammalan kauppalaan vuonna 1955. Vammalasta tuli kuntaliitosten myötä Sastamala vuonna 2009. (Heinilä & Kirveslahti 2019.) Pääkirjasto sijaitsee Vammalan ydintaajaman pohjoispuolella tiiviin keskusrakenteen ulkopuolella. Lähiympäristö on puistomaista ja kirjasto liittyy osaksi rantamaisemaa. Kirjaston luoteispuolella sijaitsee vuosina 1913-1915 rakennettu Vammaskosken silta sekä vuonna 1855 rakennettu Tyrvään kirkko. Kirkon alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto 2009). Kirjasto sijoittuu noin kahden kilometrin päähän 1500-luvulla rakennetusta Pyhän Olavin kivikirkosta. Alueella on sijainnut teollisuustoimintaa: tiilitehdas sekä vaneritehdas. Kirjaston koillispuolella sijaitsee Tyrvään vanha pappila. Rantaa on täytetty 1970- ja 1980-luvuilla, ja kirjasto sijoittuukin täyttömaalle.

Kirjaston kaakkoispuolella Asemakadun suunnassa on vuonna 1951 rakennettu Tyrvään meijerirakennus, jossa ovat sittemmin toimineet Vammalan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kivi- ja kirjansidontaosastot. Kirjaston pohjoispuolella sijaitsevan Sastamalankadun varrella on 1900-luvun alkupuolella rakennettuja pientaloja sekä Tyrvään käsi- ja taideteollinen oppilaitos 1950-luvulta. Lisäksi Sastamalankadun varressa sijaitsee 1950-1970-lukujen asuinrakennuksia. (Heinilä & Kirveslahti 2019.) Kirjaston läheisyydessä sijaitsee myös vanha pappila. Kirjaston alue lukeutuu Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön rajaukseen osana Vammalan keskustan aluekokonaisuutta, meijerirakennus kirjaston vieressä on listattu rakennuskulttuurin ydinalueeksi. (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, 146-147.)

Rakennuksen lähiympäristö on puistomaista, enimmäkseen nurmialuetta. Rannassa sijaitsevat kirjaston vuokraveneet. Kirjaston edessä sijaitsee kuvanveistäjä Pertti Mäkisen veistos Uittomiehen kosinta vuodelta 1992. Kirjaston eteläjulkisivussa kasvaa villiviiniköynnös ja sisäänkäynnin edustalla on havukasveja ja istutuksia.

Sastamalan rakennetun kulttuuriympäristön täydennysinventoinnissa kirjasto on tunnistettu paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi (luokka 2):

”Kaupunkikuvallisesti keskeisellä sijainnilla Rautaveden rannassa sijaitsevalla kirjastorakennuksella on sivistyshistoriallista arvoa. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa 1980-luvun postmodernismia ja on säilyttänyt hyvin aikakaudelleen tyypilliset piirteet, kuten monumentaalisuus, monikulmaisuus ja tiilijulkisivu.” (Heinilä & Kirveslahti 2019.)

Allinniemi, Leino. (1963) Katsaus kirjaston vaiheisiin Vammalassa. Tyrvään seudun Museo- ja kotiseutuyhdistyksen julkaisuja XXXVI. Vammala: Vammalan kirjapaino.

Heinilä, Maritta. Kirveslahti, Maria. (2019) Sastamalan rakennetun kulttuuriympäristön täydennysinventointi, Sastamalankatu, Sillankorvankatu, Uittomiehenkatu. Sweco.

Heiskanen, Jari. (2004) Vammala: keskustan osa-yleiskaava-alueen kulttuuriympäristöinventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo.

Mäkinen, Ilkka. (2005) ’Nokian (vanhan Pirkkalan kirjaston ja kirjastoelämän alkuvaiheet 1920-luvun alkuun yleisistä kirjastohistoriallisesta näkökulmasta’ teoksessa Harjulta tuulee. Nokian kirjastolaitos 150 vuotta. Toim. Nummelin, Airi. Nokian kaupunki, s. 9–22.

Museovirasto. (2009) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt: Vammalan kirkko. Saatavilla [21.7.2023] http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2273

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. (2016) Pirkanmaan liitto. https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/raku_27052016.pdf

Salonen, Marita. (1987). Valmis ennen joulua. Vammala saa uuden kirjastotalon. Aamulehti 26.11.1987.

Tyrvään sanomat. (1987) Kirjaston tekstiileihin ei tunnu heruvan rahaa. 7.5.1987.

Sastamalan kaupungin rakennusvalvonnan arkisto. Alkuperäiset rakennuslupapiirustukset, arkkitehtitoimisto Pentti Lehtiluoto Ky 1986.

Tyrvään sanomat. (1987) ’Kirjaston tekstiileihin ei tunnu heruvan rahaa’. 7.5.1987.

Vanhat kartat -sivusto. Saatavilla [21.7.2023] https://vanhatkartat.fi

Sillanpää, Sari. Kirjastonjohtaja. Kohdekäynti 20.7.2023.