Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on antanut hankkeesta luonnosvaiheessa  lausunnon, Diar. 305/2022. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Maakuntamuseo vastaanotti alkuperäisen kaavan ehdotusaineistoa koskevan lausuntopyynnön 3.11.2022. Ennen lausuntoajan umpeutumista kaavoitus ilmoitti 8.12. saaneensa kaavaehdotuksesta muistutuksen, jonka perusteella on katsottu aiheelliseksi mahdollistaa kirjaston laajentaminen. Konkreettisina kehittämisajatuksina kaavoitukselle oli esitetty mm. vaipan sisäistä laajennusta toiseen kerrokseen sekä rannan puoleisen seinän aukottamista ja osittaista avaamista laajennusosaa varten. Aiheesta järjestettiin 13.12. työneuvottelu, jossa kaavoitus esitti lisärakennusalan osoittamista järven puoleiselle länsiseinustalle. Maakuntamuseo linjasi, että rakennuksen laajentaminen voisi huolellisesti suunniteltuna ja toteutettuna olla mahdollista, mutta maakuntamuseo tulee ennen varsinaista kannanottoaan tekemään katselmuksen kirjastolle. Kaavoitus toimitti muokatun kaavaehdotuksen aineistoineen maakuntamuseolle 4.1.2023. Maakuntamuseon rakennustutkija kävi paikalla 10.1.2023.

Kirjasto on vuoden 2019 täydennysinventoinnissa todettu paikallisesti arvokkaaksi ja sillä on todettu olevan arkkitehtonisia, sivistyshistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Kirjastorakennuksesta on annettu selvityksessä melko suppeat perustiedot, esim. tieto rakennuksen suunnittelijasta puuttuu. Rakennus on kuvattu selvitykseen ulkoa, pääsisäänkäynnin puolelta Sillankorvankadulta sekä Asemakadun puolelta. Järven puoleisesta julkisivusta tai sivusisäänkäynnin puoleisesta julkisivusta ei ole kuvia. Maakuntamuseo piti hyvänä kaavaluonnoksen ratkaisua rajata kirjaston rakennusala sen nykyisen koon ja muodon mukaiseksi. Edellisessä lausunnossaan museo esitti lisäksi harkittavaksi, voisiko kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi luokitellun rakennuksen julkisivujen ominaispiirteitä turvata kaavamääräyksin. Vastineraportin mukaan kaavoitus ei pitänyt tätä tarpeellisena. Laajentamistarpeen myötä myös rakennusala oli tarpeen ottaa uudelleen tarkasteluun.

Katselmuksen perusteella maakuntamuseo toteaa, että Sastamalan pääkirjasto on hieno esimerkki 1980-luvun postmodernistisia piirteitä omaavasta, tasokkaasti suunnitellusta ja viimeistellysti toteutetusta julkisesta palvelurakentamisesta. Rakennuksella on selkeä arkkitehtoninen identiteetti ja se on erinomaisesti säilynyt. Keskeisiä piirteitä ovat rakennusmassan jäsentäminen seinälinjaa porrastamalla, räystäslinjan korotukset rakennuksen kulmissa, pysty- ja vaakasuuntaisten ikkunoiden rytmitys sekä tiilijulkisivuissa tiilien ladonnan suunnanvaihtelut ja koko julkisivun korkuiset muuratut pilasteriaiheet. Myös sisätilat vaikuttavat säilyneen hyvin. Kirjastosali on kahden kerroksen korkuinen ja ilmava ja sen korkeista ikkunoista avautuu näkymä järvimaisemaan. Toisen kerroksen tilat sijaitsevat pääovelta katsottuna vasemmalla parvimaisesti. Kirjastosali jatkuu avoimena tilana toisen kerroksen alle, jossa sijaitsee mm. lehtienlukusali. Toisen kerroksen lasiseinässä on osin erkkerimäinen, monikulmaisena ulkoneva rakenne, joka antaa tilalle luonnetta.

Maakuntamuseo toteaa, että mahdollisen laajentamisen keskeisenä lähtökohtana tulee olla sekä ulkoarkkitehtuurin että interiöörin keskeisten ominaispiirteiden säilyttäminen. Laajennushankkeeseen ryhdyttäessä tulee suunnittelun tueksi laatia rakennushistoriaselvitys, johon kootaan rakennuksesta tarkemmat historia- ja taustatiedot, käydään läpi alkuperäisasu ja mahdolliset muutokset, analysoidaan arkkitehtoniset ratkaisut sekä määritellään keskeiset ominaispiirteet ja arvot. Katselmuksen perusteella maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen laajentaminen kaavaehdotuksessa esitetyllä tavalla sulkisi näkymät järvimaisemaan lähes koko salin leveydeltä ja vähentäisi luonnonvalon saantia huomattavasti. Seinän osittainenkin avaaminen muuttaisi tilan luonnetta huomattavasti. Samoin toisen kerroksen laajentaminen rakennuksen vaipan sisällä kirjastosaliin heikentäisi sisätilojen tilasuunnittelun arvoja ratkaisevasti. Edellä kuvatuista syistä maakuntamuseo esittää lisärakennusoikeuden osoittamista ensisijaisesti sivusisäänkäynnin puoleiselle pohjoisseinustalle. Mikäli lisärakennusoikeutta halutaan osoittaa myös järvenpuoleiselle länsiseinustalle, rakennusalan ei tulisi ulottua nykyisen kirjastosalin korkeiden pystyikkunoiden kohdalle.

Kirjaston korttelialuetta koskee kaavamääräys YY-1, jonka mukaan rakentamisella tulee muodostaa arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja yhtenäinen kokonaisuus. Mahdollisen laajennusosan tulee sopeutua olemassa olevaan kirjastorakennukseen ja tukea sen aikakaudelle tyypillistä ilmettä. Julkisivuista tulee neuvotella ja hyväksyttää ne kaavoitusviranomaisella sekä pyytää niistä maakuntamuseolta lausunto suunnitteluprosessin alkuvaiheessa. Määräys antaa hyvät lähtökohdat rakennuksen arvojen huomioimiselle laajennusosan suunnittelussa.

Meijerin laajennusosan massa on kaavaehdotuksessa muokattu maakuntamuseon  lausunnosaan esittämän mukaisesti vanhaan osaan paremmin sopivaksi. Kaavamääräyksen mukaan varsinaisen kerroksen yläpuolella sijaitsevaa IV-konehuonetta ei lasketa kerrosalaan. Maakuntamuseo huomauttaa, ettei IV-konehuone sovi suojellun rakennusosan katolle. Myös laajennusosassa satulakaton ehjäksi jättävä ratkaisu olisi kokonaisuuden arvojen kannalta toimivin. AP-12 korttelialueen osalta maakuntamuseo esitti luonnosvaiheessa, että suunnittelua ohjaavia kaavamääräyksiä täydennetään. Näin onkin tehty lisäämällä ikkunapinta-alaa rajoittava lause sekä määräys, jonka mukaan rakennusten tulee sopia alueen olemassa olevaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja sen muodostamaan miljööseen.

Korjattu kaavaehdotus pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle mahdollista lausuntoa varten. Kirjaston laajennusosan rakennusalan sijoittelusta voidaan tarvittaessa järjestää neuvottelu. Rakennetun kulttuuriympäristön täydennysinventointia maakuntamuseo kommentoi erikseen normaalin lausuntoajan puitteissa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Maakuntamuseo on antanut hankkeesta luonnosvaiheessa  lausunnon, Diar. 305/2022. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Maakuntamuseo vastaanotti alkuperäisen kaavan ehdotusaineistoa koskevan lausuntopyynnön 3.11.2022. Ennen lausuntoajan umpeutumista kaavoitus ilmoitti 8.12. saaneensa kaavaehdotuksesta muistutuksen, jonka perusteella on katsottu aiheelliseksi mahdollistaa kirjaston laajentaminen. Konkreettisina kehittämisajatuksina kaavoitukselle oli esitetty mm. vaipan sisäistä laajennusta toiseen kerrokseen sekä rannan puoleisen seinän aukottamista ja osittaista avaamista laajennusosaa varten. Aiheesta järjestettiin 13.12. työneuvottelu, jossa kaavoitus esitti lisärakennusalan osoittamista järven puoleiselle länsiseinustalle. Maakuntamuseo linjasi, että rakennuksen laajentaminen voisi huolellisesti suunniteltuna ja toteutettuna olla mahdollista, mutta maakuntamuseo tulee ennen varsinaista kannanottoaan tekemään katselmuksen kirjastolle. Kaavoitus toimitti muokatun kaavaehdotuksen aineistoineen maakuntamuseolle 4.1.2023. Maakuntamuseon rakennustutkija kävi paikalla 10.1.2023.

Kirjasto on vuoden 2019 täydennysinventoinnissa todettu paikallisesti arvokkaaksi ja sillä on todettu olevan arkkitehtonisia, sivistyshistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Kirjastorakennuksesta on annettu selvityksessä melko suppeat perustiedot, esim. tieto rakennuksen suunnittelijasta puuttuu. Rakennus on kuvattu selvitykseen ulkoa, pääsisäänkäynnin puolelta Sillankorvankadulta sekä Asemakadun puolelta. Järven puoleisesta julkisivusta tai sivusisäänkäynnin puoleisesta julkisivusta ei ole kuvia. Maakuntamuseo piti hyvänä kaavaluonnoksen ratkaisua rajata kirjaston rakennusala sen nykyisen koon ja muodon mukaiseksi. Edellisessä lausunnossaan museo esitti lisäksi harkittavaksi, voisiko kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi luokitellun rakennuksen julkisivujen ominaispiirteitä turvata kaavamääräyksin. Vastineraportin mukaan kaavoitus ei pitänyt tätä tarpeellisena. Laajentamistarpeen myötä myös rakennusala oli tarpeen ottaa uudelleen tarkasteluun.

Katselmuksen perusteella maakuntamuseo toteaa, että Sastamalan pääkirjasto on hieno esimerkki 1980-luvun postmodernistisia piirteitä omaavasta, tasokkaasti suunnitellusta ja viimeistellysti toteutetusta julkisesta palvelurakentamisesta. Rakennuksella on selkeä arkkitehtoninen identiteetti ja se on erinomaisesti säilynyt. Keskeisiä piirteitä ovat rakennusmassan jäsentäminen seinälinjaa porrastamalla, räystäslinjan korotukset rakennuksen kulmissa, pysty- ja vaakasuuntaisten ikkunoiden rytmitys sekä tiilijulkisivuissa tiilien ladonnan suunnanvaihtelut ja koko julkisivun korkuiset muuratut pilasteriaiheet. Myös sisätilat vaikuttavat säilyneen hyvin. Kirjastosali on kahden kerroksen korkuinen ja ilmava ja sen korkeista ikkunoista avautuu näkymä järvimaisemaan. Toisen kerroksen tilat sijaitsevat pääovelta katsottuna vasemmalla parvimaisesti. Kirjastosali jatkuu avoimena tilana toisen kerroksen alle, jossa sijaitsee mm. lehtienlukusali. Toisen kerroksen lasiseinässä on osin erkkerimäinen, monikulmaisena ulkoneva rakenne, joka antaa tilalle luonnetta.

Maakuntamuseo toteaa, että mahdollisen laajentamisen keskeisenä lähtökohtana tulee olla sekä ulkoarkkitehtuurin että interiöörin keskeisten ominaispiirteiden säilyttäminen. Laajennushankkeeseen ryhdyttäessä tulee suunnittelun tueksi laatia rakennushistoriaselvitys, johon kootaan rakennuksesta tarkemmat historia- ja taustatiedot, käydään läpi alkuperäisasu ja mahdolliset muutokset, analysoidaan arkkitehtoniset ratkaisut sekä määritellään keskeiset ominaispiirteet ja arvot. Katselmuksen perusteella maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen laajentaminen kaavaehdotuksessa esitetyllä tavalla sulkisi näkymät järvimaisemaan lähes koko salin leveydeltä ja vähentäisi luonnonvalon saantia huomattavasti. Seinän osittainenkin avaaminen muuttaisi tilan luonnetta huomattavasti. Samoin toisen kerroksen laajentaminen rakennuksen vaipan sisällä kirjastosaliin heikentäisi sisätilojen tilasuunnittelun arvoja ratkaisevasti. Edellä kuvatuista syistä maakuntamuseo esittää lisärakennusoikeuden osoittamista ensisijaisesti sivusisäänkäynnin puoleiselle pohjoisseinustalle. Mikäli lisärakennusoikeutta halutaan osoittaa myös järvenpuoleiselle länsiseinustalle, rakennusalan ei tulisi ulottua nykyisen kirjastosalin korkeiden pystyikkunoiden kohdalle.

Kirjaston korttelialuetta koskee kaavamääräys YY-1, jonka mukaan rakentamisella tulee muodostaa arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja yhtenäinen kokonaisuus. Mahdollisen laajennusosan tulee sopeutua olemassa olevaan kirjastorakennukseen ja tukea sen aikakaudelle tyypillistä ilmettä. Julkisivuista tulee neuvotella ja hyväksyttää ne kaavoitusviranomaisella sekä pyytää niistä maakuntamuseolta lausunto suunnitteluprosessin alkuvaiheessa. Määräys antaa hyvät lähtökohdat rakennuksen arvojen huomioimiselle laajennusosan suunnittelussa.

Meijerin laajennusosan massa on kaavaehdotuksessa muokattu maakuntamuseon  lausunnosaan esittämän mukaisesti vanhaan osaan paremmin sopivaksi. Kaavamääräyksen mukaan varsinaisen kerroksen yläpuolella sijaitsevaa IV-konehuonetta ei lasketa kerrosalaan. Maakuntamuseo huomauttaa, ettei IV-konehuone sovi suojellun rakennusosan katolle. Myös laajennusosassa satulakaton ehjäksi jättävä ratkaisu olisi kokonaisuuden arvojen kannalta toimivin. AP-12 korttelialueen osalta maakuntamuseo esitti luonnosvaiheessa, että suunnittelua ohjaavia kaavamääräyksiä täydennetään. Näin onkin tehty lisäämällä ikkunapinta-alaa rajoittava lause sekä määräys, jonka mukaan rakennusten tulee sopia alueen olemassa olevaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja sen muodostamaan miljööseen.

Korjattu kaavaehdotus pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle mahdollista lausuntoa varten. Kirjaston laajennusosan rakennusalan sijoittelusta voidaan tarvittaessa järjestää neuvottelu. Rakennetun kulttuuriympäristön täydennysinventointia maakuntamuseo kommentoi erikseen normaalin lausuntoajan puitteissa.