Tutkimushanke Arkeologiset tutkimukset Tampereen Kirjastonpuiston alueella 2009

Takaisin

Perustiedot

  •  
    Kunta:
    Tampere
    Nimi:
    Arkeologiset tutkimukset Tampereen Kirjastonpuiston alueella 2009
    Hankkeen tyyppi:
    Valvonta
    Hankkeen lyhyt kuvaus:
    Pirkanmaan maakuntamuseo teki kaivutyön arkeologisen seurannan Tampereen Tammerkosken (Koski) muinaisjäännösalueella keväällä 2009. Hankkeen yhteydessä valvottiin Kirjastonpuiston kunnostukseen liittyviä maankaivutöitä suunnitelmien perusteella määritetyillä alueilla. Seuranta tehtiin Kirjastonpuiston kunnostustyöhön liittyen. Seurannan suorittivat FM Kalle Luoto ja HuK Teemu Tiainen. Kenttätöihin liittyi 1800-luvun lopulle ajoittuvan vaakahuoneen arkeologinen kaivaus ja Frenckellin massahiomon jäännösten dokumentointi.

    Tampereella 12.1.2010

    FM Kalle Luoto

    Vastuutaho/vastuuhenkilö:
    Pirkanmaan maakuntamuseo/Ulla Lähdesmäki
    Hankkeen alkupvm:
    05.04.2009
    Hankkeen loppupvm:
    11.01.2010

Tekstitiedot

  •  
    Johdanto:
    Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti Tampereen Kirjastonpuiston kunnostushankkeen rakentamisen edellyttämän arkeologisen seurantatyön hankkeen toteuttamisen yhteydessä vuonna 2009. Valvontatyötä tehtiin katselmuksessa määritetyllä alueella, jossa kaivutyön oletettiin uhkaava historiallisesti arvokkaita kerrostumia ja rakenteita. Käytännössä valvonta suoritettiin kunnostustyöhön liittyvän vesihuoltolinjan kohdalla Tammerkosken ja Vanhan kirkon välisellä alueella Vanhan kirjastotalon ja Tampereen teatterin läheisyydessä. Kaivutyön suoritettiin koneellisesti.

    Tammerkosken kylän- ja kartanonpaikka sekä markkinapaikka edustaa kaupunkiasutusta edeltävää, varhaisinta historiallisen ajan toimintaa ja asutusta Tampereen nykyisen keskustan alueella. Vuonna 2008 tehdyn arkeologisen inventoinnin perusteella muinaisjäännökseksi rajatulla alueella on oletettavasti säilynyt osia kiinteistä muinaisjäännöksistä. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseo piti kaivamista sisältävien kunnostustoimenpiteiden suorittamista arkeologin valvonnassa tarpeellisena.

    Valvontahavaintojen perusteella kaivettiin tarkemmin kulttuurimaakerros Teatterin ja Vanhan kirjastotalon väliltä sekä Vaakahuoneen perustus Vanhan kirkon tapulin itäpuolelta. Kaivaustyön lisäksi dokumentoitiin hankkeen yhteydessä paljastunut Tammerkosken rannassa sijaitseva teollisuushistoriallinen jäänne.

    Kenttätöiden yhteydessä Kirjastonpuiston alueelta dokumentoitiin historiallisia rakenteita ja kerättiin talteen alueen aikaisemmasta käytöstä kertovaa esineistöä.

    Arkeologisiin kenttätöihin osallistuivat FM Kirsi Luoto, HuK Teemu Tiainen, Fil yo. Tuukka Kumpulainen ja FM Kalle Luoto. Töiden valvonnasta vastasi FK Ulla Lähdesmäki. Kenttätöitä tehtiin 43 päivänä.

    Hankealue:
    Arkeologinen valvonta suoritettiin Tampereen keskustassa sijaitsevan Kirjastonpuisto alueella. Kirjastonpuisto sijaitsee Tampereen Keskustorin välittömässä yhteydessä, sen koillispuolella. Nykyisin puistoalue rajautuu länsireunaltaan Keskustoriin ja itäreunaltaan Tammerkoskeen. Pohjoisessa aluetta rajaa entinen Frenckellin tehdasalue ja etelässä Tampereen Teatteri ja Vanha kirkko. Kirjastonpuisto on osa valtakunnallisesti merkittävää kansallismaisemaa.

    Pirkanmaan maakuntamuseo katsoi arkeologisen valvonnan tarpeelliseksi kunnostushankkeen suunnitelmassa esitetyn vesihuoltolinjan ja puistoon istutettavien puiden kohdalla. Suunnitelmassa rakennettavaksi esitetyn WC:n rakentamista ei valvottu. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi Tammerkosken rannan kunnostustöiden yhteydessä paljastui tiilirakenne, joka dokumentoitiin osana hanketta.

    Aikaisemmat hankkeet:
    Pirkanmaan maakuntamuseo teki Tampereen Kirjastonpuiston alueen puistosuunnitelman johdosta alueella arkeologisen inventoinnin kesäkuussa 2008. Alueella tiedetään sijainneen ennen kaupunkiasutuksen kehittymistä Tammerkosken keskiaikaisen kylän, 1600-1700 -luvun kartanon ja markkinapaikan.

    Inventoinnin perusteella rajattiin historiallisen ajan muinaisjäännös Tammerkoski (Koski), johon kuuluvat sekä asuinpaikka että markkinapaikka. Inventoinnissa muinaisjäännöksille tehtiin alustava rajaus. Historiallisen aineiston perusteella historiallisen ajan asuinpaikka jatkuu Kirjastonpuiston länsi ja eteläpuolelle. Kohteiden tarkempi rajaaminen ja säilyneisyyden selvittäminen katsottiin vaativan arkeologisia tutkimuksia.

    Menetelmät:
    Kirjastonpuiston arkeologista valvontaa edellyttävä alue määriteltiin kunnostustyön aloittamista edeltäneessä katselmuksessa. Tampereen kaupungin Kirjastonpuiston kunnostushankkeen johdosta tekivät 11.11.2008 työhankkeen ja Pirkanmaan maakuntamuseon edustajat alueella maastokatselmuksen. Katselmuksessa käytiin läpi kunnostustoimenpiteitä ja arvioitiin Tammerkosken muinaisjäännösalueella tarvittavia arkeologisia selvitystarpeita. Katselmuksen perusteella vuonna 2009 arkeologista seurantaa edellyttivät Vanhalta kirkolta Tammerkosken rantaan rakennettava vesihuoltolinja, puiden istutuskuoppien kaivaminen kirkon pohjoispuoliselle alueelle ja puiston luoteispäähän rakennettava WC.

    Valvonta

    Kaivutyön valvonta tehtiin seuraamalla konekaivausta kaivinkoneen läheisyydessä ja kaivutyö keskeytettiin mikäli kaivetulla alueelta tehtiin havaintoja mahdollisesta muinaisjäännöksestä tai sen olemassaolosta mahdollisesti kertovista löydöistä. Havaintoja tarkennettiin lapiolla ja kaivauslastalla kaivamalla.

    Seurannan pohjakarttana käytettiin otetta Tampereen kaupungin kaavakartasta sekä työhankkeen suunnitelmakarttoja. Seurannan sijaintimittaukset tehtiin kelamitan avulla. Havainnot merkittiin muistiin karttaluonnokseen, joka piirrettiin puhtaaksi jälkitöiden yhteydessä. Havaitut rakenteet ja kulttuurimaakerrokset mitattiin myös takymetrillä. Takymetrimittauksista vasta Tampereen kaupungin mittamiehet. Kaivauslöydöt dokumentoitiin löytöyksiköittäin.

    Valvonnan yhteydessä tehtyjen havaintojen selkeyttämiseksi valvottu alue sekä alueet, joilla tehtiin tarkempia tutkimuksia jaettiin pienempiin osakokonaisuuksiin. Alueet nimettiin siten, että pääosin koneellisesti kaivetut osuudet nimettiin kirjaimilla A - F, tarkempien tutkimuksien alueet numeroilla 1 - 3, puita varten kaivetut kuopat numeroilla 1 - 7 sekä Tammerkosken rannasta paljastuneet rakenteet kirjaimilla N ja S. Näiden lisäksi irtolöytöjä muualta puiston alueelta dokumentoitiin merkinnällä "aa". Eri alueet ja kohteet on kuvattu kertomuksen yleiskartassa (liite 2).

    Mittaukset ja dokumentointi

    Kentällä mittapiirrokset ja karttaluonnokset tehtiin pääasiassa kelamitan ja millimetripaperin avulla. Piirrokset asemoitiin kaupungin aineistoihin työhankkeen yhteydessä tehdyin takymetrimittauksin. Takymetrimittauksista vastasi Tampereen kaupungin mittaus- ja geotekniikan palvelut (Tampereen infra). Mitta-aineisto toimitettiin tutkijoille Tampereen kaupungin "Tampere 2004" koordinaatiston mukaisina mittapisteinä.

    "Tampere 2004" koordinaatistoa käytettiin myös jälkitöiden yhteydessä laadittujen karttojen koordinaatistona. Koordinaatit muunnettiin jälkityövaiheessa tarpeellisin osin KKJ 3 järjestelmän mukaisiksi sijaintitiedoiksi.

    Arkeologinen valvonta (alueet A - F)

    Arkeologisen valvonnan ensisijaisena tarkoituksena oli havainnoida merkkejä muinaisjäännöksistä suunnitellulla vesihuoltolinjalla. Ennen maankaivutyön aloittamista valvonta-alue tarkastettiin suunniteltu linjaus maastossa. Kaivutyön valvonta suoritettiin siten, että valvottavat alueet kaivettiin rakennustyön yhteydessä. Valvonnan yhteydessä maata kaivettiin noin kahden metrin syvyyteen.

    Kaivutyö suoritettiin pääasiassa koneellisesti. Kaivutyön yhteydessä koneen kaivutyötä tarkkailtiin koneen välittömässä läheisyydessä ja työ keskeytettiin, mikäli kaivannossa havaittiin mahdolliseen muinaisjäännökseen liittyviä jäänteitä. Konekaivuun valvonnan yhteydessä tehtyjä havaintoja tarkennettiin kaivamalla kaivukohtaa lapiolla tai kaivauslastalla.

    Konekaivetun ojan leveys oli kaivannon pinnalla noin 2 - 2,5 metriä ja pohjalla hieman reilu metri. Kaivantoa kaivettiin kerralla joko yhden kaivovälin tai yhden putkikappaleen matka, eli käytännössä 3 - 6 metriä kerralla. Putken asentamisen jälkeen putki peitettiin.

    Kulttuurimaakerroksen kaivaus (alueet 1 ja 2)

    Mahdollisia muinaisjäännöksenä pidettäviä kulttuurimaa- ja rakennehavaintoja tarkennettiin käsityövälinein tehdyin tutkimuksin. Kaivaustyöstä ja dokumentoinnista kentällä vastasivat Teemu Tiainen ja Kalle Luoto.

    Käytännössä alueella 1 tutkimukset jäivät kaivannon profiilissa havaittujen esineiden talteenottoon ja maakerroksen sijainnin dokumentointiin. Varsinaiselle työalueelle säilynyt kerrostuma ulottui ainoastaan pieneltä osaltaan, sillä se havaittiin ainoastaan kaivannon länsi- ja luoteisprofiilissa.

    Alueen 2 kaivaustyöt toteutettiin kulttuurimaakerroksen havaitsemisen jälkeen arkeologisia kaivausmenetelmiä käyttäen. Kulttuurimaakerros havaittiin konekaivutyön valvonnan yhteydessä. Havaitsemisen jälkeen konekaivutyö keskeytettiin ja kaivutyötä jatkettiin käsityönä.

    Ensimmäiseksi puhdistettiin esiin tulleen kulttuurimaakerroksen pinta. Tämän jälkeen alueesta laadittiin karttapiirros. Käytännössä maakerros havaittiin laajaksi, mutta suurelta osin melko ohueksi kerrostumaksi. Oletettavasti kerroksen pinta oli tuhoutunut aiempien maankäyttöhakkeiden yhteydessä.

    Vaakahuoneen kaivaus (alue 3)

    Tutkimuksiin liittyvät kartta ja muut arkistoselvitykset oli pääosin tehty vuonna 2008. Pelastuskaivettavan vaakahuoneen kohdalta aiempia tietoja ainoastaan täydennettiin kaivausalueen aiemman maankäytön osalta. Vaakahuoneen pelastuskaivausalue määriteltiin valvonnan yhteydessä tehtyjen muinaisjäännöshavaintojen perusteella. Pelastuskaivauksen tarkoituksena oli aiemmin kesällä havaitun rakenteen tutkiminen ja dokumentointi rakennushankkeen uhkaamalta alalta. Vaakahuoneen dokumentoinnista ja kaivaustyöstä vastasi kolmehenkinen työryhmä 9.6. - 19.6.2009 välisenä aikana.

    Dokumentoinnissa sovellettiin yksikkökaivausmenetelmää siten, että kaivettaessa maakerrokset poistettiin luonnollisissa kerroksissa. Kaivetut maakerrokset dokumentoitiin valokuvaamalla, sanallisin muistiinpanoin sekä karttapiirroksin. Karttapiirroksissa käytettiin ns. dokumentointitasoja, jotka määriteltiin havaittujen rakenteiden pintojen perusteella. Dokumentointitasot numeroitiin juoksevilla numeroilla. Yksikköjen dokumentoitiin käytettiin erillistä lomaketta, johon merkittiin kaivetun kaivausyksikön ominaisuuksia. Työn yhteydessä Kaivausaluetta dokumentoitiin valokuvaamalla, piirtämällä ja takymetrimittauksilla. Takymetrimittausten avulla karttapiirrokset asemoitiin Tampereen kaupungin koordinaatistoon.

    Frenckellin massahiomo (alueet N ja S)

    Valvontatyön yhteydessä paljastui Tammerkosken länsirannalta kaksi tiilirakennetta, joiden arveltiin kuuluvan paikalla sijainneeseen osaan Frenckellin paperitehdasta. Nykyisin tehtaaseen kuuluneita rakenteista on jäljellä savupiippu ja lehtienlukusalina toimiva tiilirakennus. Rakenteen dokumentointi suoritettiin heinäkuun alussa 2009 muiden Kirjastonpuistossa tehtyjen valvontatöiden yhteydessä.

    Valvontatyön aikana esiin tullut Frenckellin massahiomon rakennekokonaisuus suojattiin suodatinkankaalla, joka erottaa maakerrokset vanhoista tiili-, laasti- ja kivirakenteista. Kankaan päälle levitettiin soraa. Rakenteen peittämiseen käytettävästä pintamateriaalin ja muiden rakenteiden suunnittelu oli loppusyksystä 2009 vielä kesken.

    Jälkityöt

    Karttapiirrokset

    Kentällä tehdyt karttapiirrokset ja mittaustulokset piirrettiin puhtaaksi MapInfo 8.0 tietokoneohjelmalla. Karttapiirrosten koordinaatistona käytettiin Tampereen kaupungin "Tampere 2004" koordinaatistoa. Koordinaatiston käyttöön oli kaksi syytä. Ensinnäkin kentällä tehdyt mittaukset oli taltioitu tämän koordinaatiston perusteella. Toiseksi käytetyt Tampereen kaupungin rasteripohjakartat olivat tämän koordinaatiston mukaiset.

    Kaivausalueilla millimetripaperille laaditut piirrokset skannattiin ja sen jälkeen asemoitiin käytettyyn koordinaatistoon takymetrimittauksin mitattujen vastinpisteiden avulla. Tarpeelliset kartat tulostettiin kertomuksen liitteeksi.

    Esinelöydöt

    Esinelöytöjä taltioitiin kenttätöiden yhteydessä suuri määrä. Osa löydöistä poistettiin ennen museolla tehtyä puhdistus ja luettelointityötä. Löydöistä kiintoisimmat ja löytökontekstiltaan paljastavimmat luetteloitiin Kansallismuseon kokoelmiin. Osa löydöistä toimitettiin konservointiin.

    Dokumentit

    Seurantatyön dokumentteja, kuten mustavalkonegatiiveja, digitaalikuvia, karttoja ja tutkimusraporttia säilytetään Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön arkistossa. Tutkimusalueesta laadittiin yleiskartta, johon on kuvattuna valvonnan yhteydessä kaivettu osuus putkilinjaa sekä muiden puiston kunnostukseen liittyvien työhankkeiden yhteydessä paljastuneet rakenteet.

    Tulokset:
    Valvonta

    Tutkimuksen yhteydessä havaittiin historiallisen ajan kiinteään muinaisjäännökseen liittyviä maakerrostumia ja rakenteita. Tosin muinaisjäännös oli osittain tuhoutunut aiempien tie-, vesihuolto- ja kaapelitöiden tuloksena. Muutamassa kohdassa havaittujen häiriintymättömien ja historiallisesti arvokkaiden maakerrostumien kohdalla tehtiin tarkempia tutkimuksia.

    Valvonnan yhteydessä otettiin löytöjä talteen ja dokumentoitiin arkeologisesti kiinnostavia maakerroksia ja rakenteita neljässä kohdassa työhanketta. Valvotun putkikaivannon alueella jouduttiin kaivutyöt keskeyttämään tarkempien tutkimuksien ajaksi kahdessa kohdassa. Lisäksi yhdessä kohdassa dokumentoitiin pintapuolisesti kaivannon profiilissa havaittu kiinnostava maannos ja kosken rannassa dokumentoitiin työhankeen yhteydessä paljastuneita Frenckellin massahiomoon (1877-1930) liittyviä rakenteita.

    Valvonnassa alueet A - F

    Hankkeen yhteydessä havaittiin maanpinnan muotojen ja koskenrannan sijainnin muuttuneen huomattavasti viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana. Erityisen paksu täyttömaakerros oli Tammerkosken rannasta nousevassa rinteessä, johon oli tuotu täyttömaata jopa 2 metriä paksu kerros. Luonnollista maanpintaa ei Tampereen teatterin ja kosken välisessä rinteessä tavattu. Vahan kirkon ja kirjastotalon ympäristössä täyttömaakerrokset olivat ohuempia, mutta tälle alueelle kaivetut lukuisat kaapelit, vesijohdot ja viemärit sekä puiston aiemmat kunnostus ja muutostyöt olivat rikkoneet rakentamattomissa kohdissa säilyneitä kerrostumia. Kuitenkin useasta kohdasta saatiin talteen Tampereen kaupungin varhaisvaiheisiin ja mahdollisesti kartanokaudelle ajoittuvaa esineistöä ja esineiden katkelmia. Löydöt tehtiin joko jo aiemmin sekoittuneista maakerroksista tai hyvin pienialaisista koskemattomana säilyneistä kulttuurimaakerroksista. Valvonnassa kaivetuilta alueilta tehtiin kolmessa kohdassa havaintoja muinaisjäännöksestä. Kahdessa kohdassa tehtiin tarkempia tutkimuksia. Konekaivetulla alueella ei ollut säilynyt muinaisjäännökseksi tulkittavia kerrostumia.

    Osa-alue A

    Sijainti (KKJ 3 (2003)):

    P = 6825 464 - 6825 468 ; I = 3327 813 - 3327 828

    Alueen maakerrokset olivat sekoittuneet kaivettuun vajaan metrin syvyyteen.

    Kaivetulle alueelle rakennettiin uudet kiviportaat.

    Osa-alue B

    Sijainti (KKJ 3 (2003)):

    P = 6825 452 - 6825 461 ; I = 3327 807 - 3327 830

    Kaivannolla oli syvyyttä noin 2 metriä. Tammerkosken rannasta kohti Tampereen teatteria nousevassa rinteessä ei tavattu sekoittumattomia maakerrostumia. Rinteessä havaitut esinelöydöt ajoittuivat lähinnä 1900-luvulle ja niitä ei kerätty talteen. Sekoittunut yksikkö dokumentoitiin yksikkönä Y 102. Osa-alue rajautuu luoteesta

    Kaivanto tehtiin viemärilinjan asentamiseksi.

    Osa-alue C

    Sijainti (KKJ 3 (2003)):

    P = 6825 - 6825 ; I = 3327 - 3327

    Hulevesiviemäriä varten kaivettu oja, joka kaivettiin Tampereen teatterin ja Vanhan kirjastotalon väliselle asvaltoidulle piha ja parkkipaikka-alueelle. Ennen kaivutyön aloittamista oli asvaltti poistettu koko piha-alueelta.

    Kaivannolla oli leveyttä noin 1,5 metriä ja syvyyttä noin kaksi metriä. kaivutyö eteni putken rakentamisen mukaisesti, eli kaivantoa avattiin yhden putkielementin asentamisen tarvittavalta matkalta tai kahden asennettavan kaivon välinen matka.

    Alueen C itäosassa asvaltin alapuolelta paljastui pihamaan pohjustamiseen käytettyjä hiekkakerroksia. Kaivannossa havaittiin reilun 30 cm syvyydessä asvalttipihaa edeltänyt mukulakiveys.

    Alue C:n itäosan maakerrokset olivat poistetun asvaltin alapuolella suunnilleen seuraavat:

    00 - 30 cm pohjustushiekka

    30 - 40 cm soransekainen hiekka

    40 - 60 cm mukulakivitien perustus

    60 - 80 cm pohjustushiekka

    80 -> cm savi

    Alueelta C olivat pääosin tuhoutuneet 1900-lukua edeltävät maakerrokset. Vanhan kirjastotalon ja teatterin väliltä näyttäisivät puuttuvan saven yläpuolella sijainneet luonnolliset kerrokset. Todennäköisesti saven päällä olleet kerrostumat on korvattu täyttömaalla rakennustöiden yhteydessä. Paikoittain alueella havaittiin pieniä likamaalinssejä, joista alueelta dokumentoidut löydöt ovat peräisin.

    Alue c:n länsiosassa kaivannon pohjalla oleva luontainen savikerros muuttuu vähäkiviseksi hiesuksi. Hiesun pinta sijaitsi noin 50 cm syvyydessä mitattuna kaivannon pinnasta.

    Osa-alue D

    Sijainti (KKJ 3 (2003)):

    P = 6825 - 6825 ; I = 3327 - 3327

    Alue sijaitsi kaivausalueiden 2 ja 3 välissä. Konekaivettu alue oli tiealueesta kivien avulla korotettu puistoalue. Alueella oli täyttömaata ja 1900-luvulle ajoittuvia löytöjä. Alueen länsiosasta paljastui toukokuun lopussa kivirakenne, joka kaivettiin ja dokumentoitiin kesäkuussa 2009.

    Osa-alue E

    Sijainti (KKJ 3 (2003)):

    P = 6825 - 6825 ; I = 3327 - 3327

    Tämä osa-alue oli lyhyehkö kaivanto tapulin lounaispuolella. Kaivannon maakerrokset olivat sekoittuneet aiempien maankäyttöhankkeiden tuloksena. Kaivannon sekoittuneista kerroksista saatiin talteen muutamia löytöjä.

    Osa-alue F

    Sijainti (KKJ 3 (2003)):

    P = 6825 - 6825 ; I = 3327 - 3327

    Kirkon pihamaalle kaivettu hulevesiviemäri kaivettiin kirkon ympärillä olevan puistotien alle Kirkon kaakkoispuolelle. Kaivannon maakerrokset olivat sekoittuneet aiempien maankäyttöhankkeiden seurauksena. Alueella ei havaittu muinaisjäännökseksi tulkittavia kerrostumia, mutta kerättyjen löytöjen perusteella on mahdollista, että kaivannon lähialueilla on säilynyt osia muinaisjäännöksestä.

    Kulttuurimaakerros 1 (alue 1)

    Sijainti (KKJ 3 (2003)):

    P = 6825 461 - 6825 465 ; I = 3327 804 - 3327 806

    Dokumentoidut yksiköt: Y 104 ja Y 105

    Kaivettu kohta oli osa hulevesiviemärin linjausta. Paikalle asennettiin viemäriä varten kaivo, minkä takia kaivannosta tuli hieman muuta kaivualuetta leveämpi.

    Putkilinjaa varten tehdyssä kaivannossa havaittiin Tampereen teatterin luoteispuolella ja Vanhan kirjastotalon kaakkoispuolella maakerros, josta kerättiin talteen liitupiipun paloja ja historiallisen ajan keramiikkaa (Y 104).

    Maakerroksen pohjoispuolella kaivannon länsiprofiilissa havaittiin soralinssi (Y 105), jota epäiltiin vanhaksi tienpohjaksi. Vanhimpien säilyneiden aluetta kuvaavien karttojen perusteella paikalla on kulkenut historiallinen tie, jonka mahdolliseksi jäännökseksi soralinssiä epäiltiin. Tarkemmassa tutkimuksessa kerrostuman ylä- ja alapuolinen maakerros vaikutti koostumukseltaan samankaltaiselta. Mahdollisesti yksikön Y 105 päälle on myöhemmin kasattu lähiympäristössä sijainnutta maa-ainesta.

    Vaikka osa yksikön Y 104 löydöistä saattaa ajoittua 1700-luvun puolelle, on todennäköistä, että Y 104 on muotoutunut lähialueelta kootusta maasta kirjastonpuiston aiempien kunnostustöiden yhteydessä ja Y 105 on mahdollisesti varhaisen puistopolun tai muun väylän pohjaan liittyvä kerrostuma. Yksikköä Y 105 ei valvontahavaintojen perusteella voida tulkita historialliseen tiehen kuuluvaksi kerrostumaksi.

    Kulttuurimaakerros 2 (alue 2)

    Sijainti (KKJ 3 (2003)):

    P = 6825 455 - 6825 462 ; I = 3327 770 - 3328 778

    Dokumentoidut yksiköt: Y 106, Y 107 ja Y 108

    Valvonnan yhteydessä Tampereen teatterin ja Vanhan kirjastotalon välistä paljastui suurehko maakivi. Maakiven ympäristössä havaittiin valvonnan yhteydessä ympäristöstään poikkeava maakerrostuma, jossa havaittiin historialliselle ajalle ajoittuvia muutamia satoja vuosia vanhoja löytöjä. Löytöjen perusteella kerrostuma kaivettiin arkeologisia menetelmiä käyttäen.

    Alueen kulttuurimaakerrostumat keskittyivät suurehkon maakiven ympäristöön, erityisesti sen länsipuolelle. Löytöinä kerrostumasta saatiin talteen tiiltä, keramiikkaa ja lasia. Kiven ympäristön löydöt olivat pintakerroksista osin sekoittuneet 1900-luvulle ajoitettavan löytömateriaalin kanssa.

    Suurta maakiveä tarkasteltaessa havaittiin siinä porausjälkiä ja merkkejä kiven laen aiemmasta lohkeamisesta. Todennäköisesti kiveä on muokattu ja mahdollisesti yritetty poistaa aiempien rakennushankkeiden yhteydessä.

    Paikalla havaitut löydöt viittaavat paikalla tai sen läheisyydessä sijainneeseen purettuun rakenteeseen. Kaivannon tarkemman tutkimuksen yhteydessä ei kuitenkaan saatu viitteitä varsinaisesta paikalla sijainneesta rakenteesta.

    Kartoista käy ilmi kulttuurimaakerroksen jyrkkä rajalinja kaivausalueen eteläosassa. Ilmeisesti kulttuurimaakerros on leikkautunut aiempien Tampereen teatterin rakennustöiden tuloksena melko suoralinjaisesti. Kesällä 2009 kaivetun kaivannon kohdalla oli säilynyt kapea ja ohuehko kaistale 1900-lukua edeltänyttä kerrostumaa.

    Vaakahuone (alue 3)

    Sijainti (KKJ 3 (2003)):

    P = 6825 454 - 6825 458 ; I = 3327 756 - 3327 762

    Dokumentoidut yksiköt: Y 109, R 110, R 111, R 112, R 113, Y 114, Y 115 ja Y 116

    Tämän kaivannon koko oli noin 4 metriä kertaa 4 metriä. Valvonnan yhteydessä toukokuun lopulla havaittiin Vanhan kirkon kellotapulin itäpuolella kiintoisa kivi- ja tiilirakenne. Paikalta paljastui suurista lohkotuista luonnonkivistä koottu rakennuksen perustus, valettu lattiataso sekä ilmeisesti seinärakenteeseen kuuluneita tiilirakenteita. Rakenteen yhteydessä löydettyjen rahojen perusteella rakenne ajoittunee hieman yli sata vuotta vanhaksi.

    Vaakahuone rakennettiin 1800-luvun puolivälin jälkeen torin laitaan noin kolmen metrin päähän Vanhan kirkon tapulista koskelle päin. Aikanaan vaakahuoneen sijainnista käytiin kiista, sillä sellaisen rakennuksen sijaintia kirkon läheisyydessä ei pidetty suotavana. Rakennus on todennäköisesti purettu vuosien 1914-1917 välillä.

    Vaakahuoneen jäännös dokumentoitiin, kuvattiin ja siitä piirrettiin kartat. Rakennuksen perustukset poistettiin uuden putkilinjan tieltä.

    Rakennetta kartoitettiin 28.5. ja kaivettiin 11.6.-15.6.

    Frenckellin massahiomo (alue N & S)

    Sijainti (KKJ 3 (2003)):

    1) Rakenne N

    P = 6825 825 - 6825 565 ; I = 3327 825 - 3327 831

    2) Rakenne S

    P = 6825 546 - 6825 553 ; I = 3327 829 - 3327 837

    Heinäkuun alussa (6. - 10.7.2009) paljastui puiston kunnostustöiden yhteydessä puiston itäreunasta, Tammerkosken länsirannasta, tiilirakennuksen jäänteitä. Kyseessä oli pääosin tiilestä muuratut rakenteet, jotka tulkittiin Frenckellin massahiomon eli puuhioketehtaan (1877-1929) jäännöksiksi.

    Havaittujen rakenteiden perusteella alueella on todennäköisesti säilynyt hiomon perustusten, lattiatason, kanavan rakenteiden tukien, laitteiden jalustojen ja vesikanavien osiksi tulkittavia rakenteita. Jäännöksestä paljastui ainoastaan kapea rannansuuntainen kaista, eikä rakenteen tarkasta laajuudesta tai säilyneisyydestä ole tietoa. Jäännökset tulkittiin kuuluvaksi aikaisemmin tuntemattomaan teollisuushistorialliseen kiinteään muinaisjäännökseen, jonka laajuus ja säilyneisyys on selvittämättä.

    Jäännös paljastui puistonkunnostustöiden yhteydessä. Alueella tehtiin koneellista kaivutyötä. Kaivutyön jälkeen kaivutyön tuloksiin tutustunut arkeologi kiinnostui työn yhteydessä paljastuneesta tiilirakenteesta. Tiilirakenne vaikutti mielenkiintoiselta ja se tulkittiin osaksi kiinteää muinaisjäännöstä. Tästä syystä sen suojaamista ja dokumentointia pidettiin tärkeänä ennen puistokunnostuksen jatkumista.

    Pohjoisempi rakenne (rakenne N) tulkittiin havaintojen perusteella mahdolliseksi poistovesikanavaksi. Rakennetta ei kaivettu pohjaan, mutta alimmista osista kaivantoa kaivetuissa kohdissa maassa erottui vaaleanharmaana kerrostumana ainetta, jota epäiltiin paperitehtaan tai massahiomon jätteenä syntyneeksi massaksi.

    Rakenteista eteläisempi (rakenne S) vaikutti paremmin säilyneeltä. Rakenteesta paljastui muutamia kerroksia korkea tiilirakenne. Rakennetta ei kaivettu esiin, joten on todennäköistä, että siitä on jäänteitä laajemmalla alueella. Erityisesti rakenteen länsiosassa tiilet yms. olivat säilyneet hyvin.

    Paljastuneen tason dokumentoinnin jälkeen jäännös peitettiin. Varsinaisia kaivaustutkimuksia kesällä 2009 ei tehty.

    Frenckellin massahiomon jäännös edustaa Suomen paperiteollisuuden vaihetta, jolloin siirryttiin lumpun käytöstä puuhiokkeeseen. Massahiomon jäännökset rikastuttavat Tammerkosken historiallista miljöötä ja kantavat mukanaan maiseman kerroksellisuutta. Muinaisjäännös kuuluu rauhoitusluokkaan 2.

    Oletettavasti hiomoon liittyviä rakenteita on säilynyt paljastettua rakennetta laajemmalla alueella. Jäännöksen tarkempi rajaaminen ja säilyneisyyden arvioiminen edellyttävät tarkempia tutkimuksia.

    Puukuopat (1-7)

    Puiston kunnostushankkeen yhteydessä istutettiin uusia puita Vanhan kirkon pohjoispuolelle. 19. elokuuta ja 25. elokuuta kaivettiin arkeologin valvonnassa seitsemän kuoppaa istutettavia puita varten. Kuoppien koko on ilmoitettu ensin pohjois-etelä -suunnassa ja sitten itä-länsi -suunnassa.

    1)

    koko: 160 cm x 160 cm

    syvyys: 70 cm

    Maakerrokset:

    00 - 22 cm puutarhamulta

    22 - 55 cm saven ja hiekansekainen multa

    55 - 70 cm harmaa hiesu

    - kuopan pohjoisosassa ja keskellä likamaa jatkui 90 cm syvyyteen.

    Löydöt (sekoittuneet kerrokset):

    4 palaa modernia lasia

    1 pala luuta

    Kuopan pohjoislaidassa havaittiin maakerrostumia, jotka kertoivat paikalle aiemmin kaivetusta kuopasta. Aiemmin kaivettu kuoppa näytti jatkuvan kaivetun kuopan pohjoispuolelle. Kuopan lounaisosassa havaittiin kaapeli.

    2)

    koko: 200 cm x 180 cm

    syvyys: 65 cm

    Maakerrokset:

    00 - 26 cm puutarhamulta

    26 - 34 cm kivituhka tai tummanharmaa hiekka

    34 - 50 cm mullansekainen hiesu

    50 - 65 cm moreeni (mahdollisesti sekoittunut)

    Löydöt (sekoittuneista kerroksista):

    2 palaa lasia

    1 pala luuta

    Kuopassa havaittiin melko runsaasti hiilenpaloja noin 50 cm syvyydessä. Kuopan keskelle kaivetusta noin 90 cm syvyyteen ulottuneesta poterosta löydettiin tiilenpaloja. Kuopan kohdalla on mahdollisesti sijannut aiemmin kaivanto, joka on sekoittanut maakerrokset.

    3)

    koko: 160 cm x 180 cm

    syvyys: 70 cm

    Maakerrokset:

    00 - 15 cm Puutarhamulta

    15 - 18 cm Puutarhamulta ja savilinssejä

    18 - 40 cm Mullansekainen hiesu (värjäytynyt tumman harmaaksi)

    40 - 70 cm harmaa hiesu

    Maakerrokset 40 cm syvyyteen saakka olivat sekoittuneet. Kerroksissa havaittiin tiilen ja lasin paloja. Hiesukerros vaikutti koskemattomalta luonnollisesti muodostuneelta maakerrokselta. Kuoppa kaivettiin koneellisesti.

    4)

    koko: 120 cm x 140 cm

    syvyys: 70 cm

    Maakerrokset:

    00 - 40 cm puutarhamulta

    40 - 70 cm moreeni

    Kuopan etelälaidassa havaittiin paikalle aiemmin kaivettu sähkökaapeli keltaisessa suojaputkessa. Kuopan pohjoislaidassa havaittiin merkkejä vanhasta sähköpylväästä. Kuopan maannos vaikutti kauttaaltaan sekoittuneelta.

    5)

    Koko: 160 cm x 140 cm

    syvyys: 70 cm

    Maakerrokset:

    00 - 20 cm puutarhamulta (runsaasti juuria)

    20 - 70 cm kivistä moreenia (juuria)

    Kuopan lähellä on sijainnut puu, josta runsaslukuiset juuret olivat peräisin. Kuopan multakerros oli muualla puistoalueella havaittua multakerrosta karkeamman hiekan sekainen sekä väriltään tummempi. Kerros oli myös voimakkaammin sekoittunut.

    6)

    koko: 120 cm x 120 cm

    syvyys: 60 cm

    Maakerrokset:

    00 - 20 cm puutarhamulta

    20 - 60 cm moreeni

    Kuopan eteläosassa puutarhamulta ulottui 60 cm syvyyteen. Multakerroksen ja moreenin välillä ei ollut säilynyt luonnollisia maakerroksia. Moreeni paikalle oli todennäköisesti muodostunut luonnollisten prosessien tuloksena. Todennäköisesti puistoon kuulunut polku on kulkenut kuopan etelälaidan kohdalla.

    7)

    koko: 120 cm x 120 cm

    syvyys: 60 cm

    Maakerrokset:

    00 - 20 cm puutarhamulta

    20 - 60 cm moreeni

    Kuopan maannos vastasi puukuoppa 6 maannosta. Kuopan eteläosassa puutarhamulta ulottui entisen polun kohdalla noin 60 cm syvyyteen.

    Puiden istuttamista varten kaivetuissa kuopissa havaittiin puistoalueella olevan noin 30 cm vahva kerrostuma puutarhamultaa. Ylimpänä paikalle luonnollisesti kerrostuneena maakerroksena oli moreeni tai hiesu. Kuopissa ei havaittu merkkejä muinaisjäännöksistä eikä puiden istuttamiselle ollut estettä.

    Yhteenveto:
    Kaivutöiden edetessä paljastui Vanhan kirjastotalon ja Tampereen teatterin välisestä vesihuoltolinjan kaivannosta historialliselle ajalle ajoittuva maakerros sekä vaakahuoneen jäännös, jotka kaivettiin ja dokumentoitiin arkeologisin menetelmin. Valvonnan aikana saatiin talteen kartanokaudelle ja kaupungin varhaisvaiheisiin liittyvää historiallisen ajan esineistöä.

    Käytännössä valtaosa valvonnan yhteydessä havaituista maakerroksista oli rakentamisen tuloksena syntyneitä täyttökerroksia. Luonnollista maanpintaa ei käytännössä havaittu lainkaan. Selkeimmät merkit Kirjastonpuiston alueen historiallisesta käytöstä saatiin Vanhan kirkon ja tapulin läheisiltä alueilta.

    Tutkimusten yhteydessä paljastui kaksi historialliselle ajalle ajoittuvaa rakennetta. Vanhan kirkon tapulin itäpuolelta paljastui rakennuksen perustus, joka tulkittiin paikalla sijainnen vaakahuoneen jäännöksiksi. Vaakahuone on rakennettu vuonna 1868 ja purettu vuosien 1914-1917 välisenä aikana. Vaakahuoneen rakenteet poistettiin kaivauksin ennen paikalle suunnitellun hulevesiviemärin rakentamista. Toinen rakenne paljastui puistokunnostustöiden yhteydessä Tammerkosken rannasta. Kyseessä on Frenckellin paperitehtaan tiilisistä jäännöksistä, jotka dokumentoitiin ja peitettiin ennen puistokäytävän rakentamista.

    Valvontahavaintojen ja niiden perusteella tehtyjen tarpeellisten tutkimusten jälkeen ei hulevesiviemärin rakentamiselle ollut estettä. Tutkimusten tuloksena voidaan kesällä 2009 valvonnassa kaivetun hulevesiviemärin alue siirtää muinaisjäännösluokkaan 3 kuuluvaksi. Tammerkosken rannasta paljastuneen Frenckellin massahiomolle laadittiin muinaisjäännösrajaus arkisto- ja karttamateriaalin perusteella.

    Lähteet:
    Kirjeenvaihto:

    Soininen & Lähdesmäki 2008. Katselmus 11.11.2008. Tampereen Kirjastonpuiston rakentamisen edellyttämät arkeologiset seurantatyöt 2009. (diar. TRE 11658/12.03.02/2008)

    Painamattomat lähteet:

    Donner, Julia 2005. Koskimaiseman puistot. Koskipuiston ja Kirjastonpuiston historiallinen selvitys (toim. Ranja Hautamäki). Tampereen kaupunki, Vihersuunnittelu.

    Luoto, Kalle 2008.

    Nurminen, Teija & Rajala, Ulla 1994. Tampereen kaupungin inventointi 1994. Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.

    Räty, Jouko 1971-1972. Tampereen muinaisjäännökset. Tampereen alueen, paitsi Teiskon kaupunginosa, inventointi. Museovirasto, esihistorian toimisto. Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.

    Kirjallisuus:

    Hirsijärvi, Kyllikki 1946. Kotielämää Tampereella 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia III. Tampereen historiallisen seuran julkaisuja VII. Tampere 1946.

    Rasila, Viljo 1988. Markkinapaikasta tehdaskaupungiksi. Tampereen historia I. Vaiheet ennen 1840-lukua (P. Alhonen, U. Salo, S. Suvanto &

    V. Rasila). Tampere. ss 315-735.

    Salo, Unto 1988. Tampereen historia I, vaiheet ennen 1840 lukua (Santamäki L, Alhonen P., Salo U., Suvanto S., Rasila, V.). Tampere. ss. 53 - 160.

    Suvanto, Seppo 1988. Talonpoikanen Tampere keskiajalta 1600luvun puoliväliin. Teoksessa: Tampereen historia I. Vaiheet ennen 1840lukua (P. Alhonen, U. Salo, S. Suvanto & V. Rasila). Tampere. ss. 163-313).

    Suvanto, Seppo 1973. Satakunnan historia III. Keskiaika. Pori.

    Löydöt:
    KM 2009028

Kuvat

  • Kohteen kuva

    DSCN0017.JPG

    • Kuvaaja: FM Kalle Luoto
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus: Tampereen teatterin itäpuolelle Tammerkosken rantaan kaivetaan putkilinjaa.
    • Kuvausaika: 9.4.2009
    Kohteen kuva

    DSCN0008.JPG

    • Kuvaaja: Kalle Luoto
    • Kuvatyyppi: Muu kuva
    • Kuvaus: Työkuva. Kirjastonpuiston maankaivutyö huhtikuussa 2009.
    • Kuvausaika: 8.4.2009

Liitetiedostot

  •  

    kaikki_löydöt.pdf

    • Kuvaus: Löytöluettelo kaikista löydöistä
    Lataa

    kuvataulu_MV.pdf

    • Kuvaus: Kuvataulu mustavalkonegatiiveistä
    Lataa

    Digitaalikuvaluettelo.pdf

    • Kuvaus: Luettelo digitaalikuvista
    Lataa

    mustavalkonegatiiviluettelo.pdf

    • Kuvaus: Mustavalkonegatiiviluettelo
    Lataa

    Tamepere_Kirjastonpuisto_kaikki_2009.pdf

    • Kuvaus:
    Lataa

Arkeologiset kohteet

  • Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Muinaisjäännös­tunnus Muinaisjäännös­tyyppi Laji Ajoitus
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
      Frenckellin massahiomo   II kaupunginosa
    Tammerkoski
     
      teollisuuskohteet
     
    kiinteä muinaisjäännös uusi aika
     
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
      Tammerkoski (Koski)   II kaupunginosa
    Tammerkoski
     
      muinaisjäännösryhmät
     
      historiallinen
     

Alueet

  •  
    Kunta
    Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Alueluokka Aluetyyppi
    Kohteen kuva 
    Avaa
    Tampere
     
      II Hämeenkadun pohjoispuoli ja Keskustori Hallinnollinen alue kaupunkikortteli
    kaupunginosa