Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö on tuottanut rakennetun ympäristön inventoinnin Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (jatkossa Taysin) alueesta Kaupin kaupunginosassa Tampereella. Työn on tilannut Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen alueen käynnissä olevaa asemakaavan muutosta varten. Alueen voimassa oleva asemakaava on vanhentunut, eikä enää vastaa alueen kehittämistarpeita. Viimevuosien rakennushankkeet on toteutettu poikkeuslupien turvin.

Selvityksessä esitellään Tampereen yliopistollisen keskussairaalan alueen rakennuskanta, kuvaillaan sen ominaispiirteitä ja arvoja sekä määritellä sairaala-alueen ja sen rakennusten arkkitehtonisia, kaupunkikuvallisia sekä maisemallisia arvoja. Alueen kohteet ja rakennukset on arvotettu kulttuurihistoriallisen arvonsa perusteella arvoluokkiin 1-3, joista luokka 1 on arvokkain. Lisäksi on annettu toimenpidesuositukset arvojen huomioimiseksi alueen tulevissa muutoksissa.

Alueen rakennetun ympäristön selvityksen on tehnyt loka-marraskuussa 2008 Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikössä tutkija Miia Hinnerichsen ja työtä on ohjannut museon rakennustutkija Kirsi Kaivanto. Inventoitujen kohteiden ja rakennusten kulttuurihistoriallisten arvojen määrittely on tehty osittain ryhmätyönä. Työhön osallistui edellä mainittujen lisäksi rakennustutkija Hannele Kuitunen Pirkanmaan maakuntamuseolta.

INVENTOINTIALUE, INVENTOIDUT KOHTEET JA RAKENNUKSET

Tutkimusalueelle Kaupin kaupunginosassa kuuluivat yliopistollisen sairaalan kiinteistön lisäksi Biokadun varren Finn-Medi 1-3 ja 5 -rakennukset, entisen Laitospesula Oy:n kiinteistö sekä Tampereen yliopiston omistamat lääketieteen alan oppilaitosrakennukset Medisiinarinkadulla. Inventointialueensijainti kaupunkirakenteessa on havainnollistettu liitekartassa 1 ja alueen rajat liitekartassa 2. Inventoidun alueen kiinteistöt rakennuksineen muodostavat yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Rakennuksiin on keskittynyt erilaisia sairaanhoidon toimintoja ja lääketieteen alan koulutus.

Yksityiskohtainen kohdeinventointi alueella laadittiin kantasairaalan kiinteistöstä (Teiskontie 35, 837-132-881-21) ja Tampereen yliopiston omistamasta kiinteistöstä (Medisiinarinkatu 1-3, 837-132-881-8). Näiden kiinteistöjen rakennuskannasta inventoitiin erikseen kaikki ennen vuotta 1983 rakennetut rakennukset tai rakennussiivet, yhteensä 15 rakennusta. Tätä uudempia rakennuksia tarkasteltiin lähinnä suhteessa alueen vanhempaan rakennuskantaan sekä osana alueen rakennettua ympäristöä, maisemaa ja kaupunkikuvaa.

LÄHTÖTIEDOT, AINEISTOT JA TYÖN TEKEMINEN

Taysin alue on luokiteltu Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 julkaisussa kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittäväksi rakennuskokonaisuudeksi, jonka arvo on erittäin merkittävä ja alkuperäisyysaste suuri. Pirkanmaan maakuntamuseo on laatinut Taysin kiinteistöstä 2006 rakennusinventoinnin, jota on käytetty tämän työn pohjana. Aiemman inventoinnin tietoja on päivitetty, laajennettu ja täydennetty.

Työhön ovat kuuluneet esiselvitykset, arkistotyöskentely, kenttätyöt alueella sekä tulosten raportointi. Inventoitavasta alueesta on kartoitettu alueen maankäytön ja maiseman historiaa olennaisilta osilta sekä selvitetty rakennushistorian päävaiheet. Kirjallisuutta on käytetty etenkin sairaalarakennuksille tyypillisten piirteiden hahmottamiseksi ja suomalaisten sairaalarakennusten vertailemiseksi. Erityisen hyödylliseksi osoittautui Mikael Paatelan teos Sairaalarakennuksen kehitys, jossa esiteltiin sekä suomalaisia että ulkomaisia sairaalarakennuksia tyypeittäin varhaisimmista hospitaaleista aina nykyaikaan asti.

Kenttätöissä inventoitavalla alueella tarkasteltiin maiseman, aluerakenteen ja rakennusten säilyneitä ja muuttuneita piirteitä. Osasta rakennuksista ja alueista oli käytössä Minna Halosen 2006 keräämät inventointitiedot sekä valokuvat, joten kenttätöissä keskityttiin 2006 inventoinnin ulkopuolelle jääneiden rakennusten ja toisaalta viimeisten vuosien aikana tapahtuneen muutoksen tarkasteluun ja valokuvaamiseen. Raportin valokuvat ovat pääasiassa tekijän tai Minna Halosen, jolloin niiden julkaisuoikeus on Tampereen museoilla. Muu oikeudenomistaja on mainittu kuvan yhteydessä.

RAKENNUSTEN ARVOLUOKITUS JA TOIMENPIDESUOSITUKSET

Taysin alueen rakennusten arvottaminen perustuu yleisesti Suomessa käytössä olevaan malliin, jossa kohteita tarkastellaan kolmesta päänäkökulmasta, jotka ovat rakennushistorialliset, historialliset ja ympäristöarvot. Kunkin näkökulman yhteydessä tarkasteltiin tarkemmin kohteen ominaisuuksia säilyneisyyden, kertovuuden, edustavuuden, ainutlaatuisuuden tai tyypillisyyden kautta. Suurin merkitys on ollut toisaalta kiinteistöjen ja rakennusten kertovuudella eli intensiteetillä ja säilyneisyydellä ja toisaalta niiden merkityksellä osana sairaala-alueen toiminnallista kokonaisuutta ja kaupunkikuvaa. Säilyneisyydellä ei inventoinnissa viitata rakennusten kuntoon, vaan alkuperäisten piirteiden säilymiseen tunnistettavina. Inventoidut kohteet ja rakennukset arvotettiin kulttuurihistoriallisen arvonsa perusteella kolmeen luokaan; arvoluokkiin 1-3, joista luokka 1 on kulttuurihistoriallisesti arvokkain.

Rakennuksista arvoluokkaan 1 on merkitty sellaiset kohteet, joiden rakentamisajankohta ja tyylipiirteet ovat hyvin tunnistettavissa. Rakennus tai rakennuksen osa on säilyttänyt hyvin tai melko hyvin alkuperäisiä materiaaleja ja piirteitä. Rakennukseen on voitu tehdä muutoksia, mutta muutokset on sovitettu alkuperäisiin materiaaleihin ja muotoihin, siten että rakennusajasta kertova yleisilme on säilynyt. Lisäksi 1-luokan kohteet ovat olennainen osa sairaala-alueen toiminnallista kokonaisuutta ja alueen kaupunkikuvaa. Luokkaan 1 merkityt rakennukset tulee säilyttää. Lisäksi ne ovat erityisen muutosherkkiä ja niille onkin rakennuskohtaisten inventointitietojen yhteydessä annettu tarkimmat toimenpidesuositukset. Kaikki näihin rakennuksiin kohdistuvat muutokset tulisi harkita erityisen huolellisesti.

Arvoluokkaan 2 merkityt rakennukset ovat säilyneet melko hyvin tai kohtalaisesti. Niihin on saatettu tehdä suurempia muutoksia tai laajennuksia ja pintamateriaaleja sekä sisätiloja on uudistettu voimakkaammin. Rakennusten hahmo ja rakentamisajankohta ovat kuitenkin säilyneet tunnistettavina. Toisaalta luokassa 2 on myös kohteita, jotka ovat säilyneet hyvin, mutta joiden merkitys sairaala-alueen kokonaisuuden ja kaupunkikuvan suhteen on vähäisempi. Luokkaan 2 merkityt rakennukset tulee säilyttää. Julkisivuihin ja runkomuotoon kohdistuvat muutokset ovat mahdollisia, sillä inventointitietojen yhteydessä annetut rakennuskohtaiset toimenpidesuositukset kohdistuvat erityisesti rakennusten säilyneisiin piirteisiin.

Arvoluokkaan 3 merkityt rakennukset ovat kulttuurihistorialliselta arvoltaan vähäisempiä. Taysin alueella tällaisia rakennuksia ovat vuoden 1990 jälkeen rakennetut uudisrakennukset, joiden kulttuurihistoriallisia arvoja tai merkitystä ei ole mahdollista vielä arvioida lyhyen aikajänteen vuoksi. Lisäksi luokkaan 3 on merkitty hyvin alkuperäiset piirteensä säilyttänyt autotallirakennus T, joka on asuinrakennusten purkamisen vuoksi menettänyt alkuperäisen käyttötarkoituksensa ja siten myös merkityksensä alueen kokonaisuuden kannalta. Luokan 3 rakennuksista ei ole tehty yksityiskohtaista inventointia, eikä niihin kohdistu erityisiä toimenpidesuosituksia.

TYÖN TULOKSENA SYNTYNYT AINEISTO

Inventoinnin tulokset on koottu tähän yhteenvetoraporttiin sekä tallennettu Pirkanmaan maakuntamuseon YmpäristöSiiri -tietokantaan. Lisäksi työn tuloksena on syntynyt digitaalinen kartta- ja valokuva-aineisto. Raportti on tallennettu pdf-muotoon, kartat ovat MapInfo-tiedostoja ja valokuvat jpg-muotoisia. Kaikki aineisto on poltettu CD-levyille, joita säilytettään Pirkanmaan maakuntamuseon arkistossa, ja joista on toimitettu kopiot työn tilaajalle.

Inventointitiedoissa käsitellään ensin koko inventoitavaa aluetta yleispiirteisesti. Seuraavaksi kuvataan Taysin kantasairaalan kiinteistöä, piha-alueita ja rakennuksia, niiden kehitystä ja ominaispiirteitä kokonaisuutena sekä annetaan kiinteistöä koskevia toimenpidesuosituksia. Sitten käsitellään yksitellen kiinteistön 13 inventoitua rakennusta tai rakennuksen osaa painottaen rakennusmassoja ja julkisivuja. Sisätilat on inventoitu viitteellisesti, keskittyen julkisten tilojen arvokkaisiin piirteisiin. Rakennukset kuvaillaan ja niiden piirteet yksilöidään sekä annetaan yksityiskohtaisempia rakennuksia koskevia toimenpidesuosituksia. Medisiinarinkadun lääketieteen ja terveystieteen laitokset käsitellään vastaavasti; ensin koko kiinteistö yleispiirteisesti ja sen jälkeen rakennukset yksityiskohtaisemmin. Viimeinen luku on yhteenveto koko inventoidun alueen piirteistä ja annetuista toimenpidesuosituksista.

YMPÄRISTÖ- JA KAUPUNKIKUVALLISET ARVOT

Laaja Tays:n sairaala-alue on pitkään muodostanut niin sanotusti kaupungin kaupungissa. Siihen kuuluivat työpaikat, opiskelupaikat, palvelut, kuten posti, kampaamo, kahvila ja päiväkoti, asuinrakennukset ja vapaa-ajan viettopaikat, puistot, metsät, leikkikentät sekä alueen energiantuotannosta vastannut voimalaitos. Alueen itsenäinen ja erillinen kaupunkiluonne on osin heikentynyt, kun osa asuinrakennuksista on purettu ja osa muutettu sairaalakäyttöön. Erityyppisten toiminnallisten osa-alueiden ominaispiirteiden säilyminen tulisi taata myös jatkossa. Toisaalta myös alueen erottuminen visuaalisesti omaksi kokonaisuudekseen on heikentynyt uudisrakentamisen, alueen ja sen ympäristön muutosten sekä vilkastuneiden liikenneyhteyksien myötä. Sairaalan alkuperäinen asema Kaupin metsän laidassa ei enää hahmotu yhtä selvästi kuin aiemmin. Alueen yhä laajentuessa tulisi ympäristössä pyrkiä säilyttämään metsän läheisyys vähintäänkin kapeiden metsäkaistojen avulla.

Muutoksista huolimatta sairaala-alue, sen pienmaisemat ja viheralueet sekä maamerkit muodostavat merkittävän maisemakokonaisuuden Kaupin alueella. Viheralueiden ja puistojen merkitys vastapainona massiivisille sairaalarakennuksille on keskeinen ja ne tulisikin säilyttää mahdollisimman laajoina rakentamattomina virkistysalueina. Ympäristön näkymiä hallitsevat kantasairaalan 13 kerroksinen vuodeosasto siipi B sekä voimalaitoksen piippu, joiden säilyminen tulisi taata myös jatkossa. Kaupunkikuvallisesti merkittävien sairaalarakennusten näkyminen Teiskontielle ja alueen sisääntuloväylille tulisi myös säilyttää jatkossa. Alueen kasvavan pysäköintitarpeen ratkaisemiseksi suositellaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamista.

HISTORIALLISET ARVOT

Sairaalarakennukset ovat julkisia rakennuksia, jotka kuvastavat syntytilanteensa, mutta myös myöhempien vaiheidensa osalta yhteiskunnan aate- ja arvoperustaa sekä voimavaroja. Rakennusten arkkitehtuuri kuvastaa arvostuksia ja sitä, miten tärkeänä rakennuksen toimintoja pidettiin. Myös näyttävyys ja näkyvyys sekä tilojen edustavuus kuuluivat asiaan. Tays:n suunnittelussa ja rakentamisessa on tavoiteltu korkeatasoisia ja ajanmukaisia ratkaisuja rakentamisajan taloudellisen tilanteen ja materiaalipulan määräämin reunaehdoin.

1950-luvun lopulta 2000-luvulle rakentunut Tays:n alue kuvastaa aikansa sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteita sekä sairaanhoidon ja lääketieteen opetuksen kehitystä. Sairaanhoidon kehitys 1900-luvulla on ollut voimakasta paitsi lääketieteen tekniikan myös hoitokäytäntöjen osalta. Toimenpidetilojen ja teknisten tilojen tarve on jatkuvasti kasvanut ja hoidossa on siirrytty pitkäaikaisesta leikkauksen jälkeisestä sairaalahoidosta kohti päiväkirurgiaa. Tays:n sairaanhoito- ja toimenpidetiloihin vuosien kuluessa tehdyt muutokset kertovat havainnollisesti juuri tästä yleisestä muutoksesta.

RAKENNUSHISTORIALLISET ARVOT

Kantasairaalan 1962 valmistuneet osat edustavat arkkitehtuuriltaan ja rakennustavaltaan 1950-luvun modernismia. Rakennuksissa painottuu ajalle tyypillinen nauhaikkunoiden ja betonielementtirakentamisen leimaama laitosrakentaminen. Myös kantasairaalan 1980-luvun alun ensimmäisen laajennusvaiheen rakennusten arkkitehtuuri pohjautuu pääosin samaan selkeään muotokieleen ja on sovitettu luontevasti olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Sairaala-arkkitehtuurista poikkeavaa, tyypillistä 1970-luvun rakentamista ja suunnittelua edustavat puolestaan asuinalueen päiväkoti ja lääketieteen oppilaitokset Medisiinarinkadulla. Myös P-osa, palvelutalo poikkeaa sairaalarakennuksista edustaen puhdaspiirteistä 1980-luvun konstruktivismia. Alueen rakennusten muodostama kokonaisuus on rakennustaiteellisesti erittäin merkittävä.

Uusimmissa alueen 1990-2000-luvun laajennusosissa, Tekonivelsairaala Coxa, Q- ja R-osat, sekä Biokadun varteen sijoittuvissa Finn-Medin rakennuksissa on poikettu aiemmasta selkeästä muotokielestä ja kantasairaalalle ominaisesta rakentamisen tavasta. Rakennukset edustavat enemmän ajalle tyypillistä modernia arkkitehtuuria, jossa rakennusmassat ovat monimuotoisia ja ulokkeellisia. Julkisivuissa on vanhemmasta rakennuskannasta poiketen käytetty kiiltäviä keraamisia laattoja, heijastavaa värjättyä lasia jne.

1957-1982 rakennetun kantasairaalan ja sen laajennusosien ominaispiirteiden säilyttämiseksi tulee kiinnittää huomiota alueen uudisrakentamiseen. Arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita sisäpihoja ja rakennusten välejä ei tulisi rakentaa umpeen. Lisäksi uudisrakentaminen tulisi entistä paremmin sopeuttaa kantasairaalan alkuperäiseen ilmeeseen ja rakentamisen tapaan. Aluetta koskevat suunnitelmat tulisi harkita huolellisesti ja voimakkaiden muutosten tulisi olla hyvin perusteltuja. Yksityiskohtaisempia, rakennuskohtaisia toimenpidesuosituksia on annettu edellä inventointitietojen yhteydessä.

LOPUKSI

Tays:n sairaalarakennukset ovat kiistatta arkkitehtonisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittäviä. Ne ovat tärkeä osa paikallista, jopa maakunnallista rakennusperintöä. Tällaista arvokasta kokonaisuutta tulisi luonnollisesti vaalia pyrkien säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäisiä piirteitä. Voimakkaassa ristiriidassa on kuitenkin se tosiseikka, että sairaalarakennukseen kohdistuu elinkaarensa aikana enemmän muutoksia, kuin mihinkään muuhun rakennustyyppiin. Jatkuvasta käytöstä johtuen tilojen peruskorjaustarve on suuri, mutta vielä suuremman muutospaineen aiheuttavat uudet lääketieteelliset laitteet ja niihin liittyvät toiminnot. Viimeisin suuri, vähintäänkin tilojen uudelleenjärjestelyjä vaatinut muutos on ollut päiväkirurgisten toimenpiteiden ja uusien kuvantamismenetelmien yleistyminen sairaaloissa 1980-90-luvuilla.

Sairaalarakennuksiin kohdistuvien jatkuvien muutospaineiden vuoksi annetut toimenpidesuositukset kohdistuvat pääasiassa rakennusten ulkoasuun, niitä ympäröiviin alueisiin sekä sisätilojen julkisiin, ei-hoitotoimenpiteille varattuihin tiloihin. Annetut sairaalan ominaispiirteiden säilyttämiseen tähtäävät toimenpidesuositukset tulisi voida sovittaa toiminnan uusiin vaatimuksiin. Suositusten ei ole tarkoitus muodostua esteeksi sairaalatoiminnan kehittymiselle. Muutosten suunnittelun yhteydessä tulisikin neuvotteluin etsiä ratkaisuja, jotka takaavat sekä tarkoituksen mukaisen toiminnan että suojelunäkökohtien toteutumisen.

Asemakaavat; Tampereen kaupunki/ kaupunkiympäristön kehittäminen/ maankäytön suunnittelu.

Ilmakuvat ja viistokuvat; Tampereen kaupunki/ kaupunkimittaus, Maanmittauslaitos; Lentokuva Hannu Vallas sekä Microsoft Live Search Maps (http://maps.live.fi). Tarkemmat tiedot mainittu kuvateksteissä.

Rakennuslupapiirrokset; Tampereen kaupunki/ rakennusvalvonnan arkisto ja Tays:n kirjaamon arkisto.

Valokuvat; Tampereen museoiden kuva-arkisto ja Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto. Tarkemmat tiedot mainittu kuvateksteissä.

JULKAISEMATTOMAT SELVITYKSET

Pohjois-Karjalan keskussairaalan kulttuuriympäristöselvitys; Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen 2005.

TAMK ja PIRAMK - Tampereen ammattikorkeakoulun Teiskontien yksikön ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun Kuntokadun kampuksen rakennushistoriallinen selvitys; Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Oy 2008.

Tampereen yliopistollisen sairaala-alueen liikennesuunnitelma; Destian konsulttipalvelut ja Tampereen kaupunki 2008.

Tays - Tampereen yliopistollisen keskussairaalan rakennusinventointi; Minna Halonen/ Pirkanmaan maakuntamuseo 2006.

KIRJALLISUUS

Helamaa, Erkki, Martikainen, Veijo; Tampereen keskussairaalan rakennusselitys : 11. 11. 1957. Tampere 1957.

Helamaa, Erkki, Martikainen, Veijo; Tampereen keskussairaala. Artikkeli lehdessä: Arkkitehti 7-8/1962. Helsinki 1962.

Henttonen, Maarit; Suomen sairaaloista. Artikkeli teoksessa: Rakennusperintömme, kulttuuriympäristön lukukirja, 162-168. Hämeenlinna 2001.

Kaarninen, Pekka, Kiuasmaa, Kyösti; Tampereen Keskussairaalan historia 1962-1987. Tampereen yliopistollinen keskussairaalaliitto. Mänttä 1988.

Kotilainen, Helinä. Rakentaminen Suomen terveydenhuollossa 1900-luvulla. Hippokrates, Suomen Lääketieteen Historian Seuran 17. vuosikirja. Helsinki 2000.

Louhivaara, Maija; Tampereen kadunnimet. Tampereen museoiden julkaisuja 51. Tampere 1999.

Niemelä, Jari, Tampereen patsaat ja muistolaatat. Tampere seuran 96. julkaisu. Tampere 2002.

Paatela, Mikael; Sairaalarakennuksen kehitys. Development of the Hospital Building. Arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co Oy. Espoo 2003.

Pesonen, Niilo; Terveyden puolesta - sairautta vastaan : Terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Helsinki 1980.

Pulkkinen, Juha; Suomen sairaalasuunnittelun historia. Artikkeli lehdessä: Arkkitehti 1/1978. Helsinki 1978.

Robotti ihmiskäden avuksi Taysin leikkaussaleissa; Sirpa Rauhaniemi. Artikkeli Aamulehdessä 14.11.2008.

Saneeraus tuo helpotusta tilapulmiin. Artikkeli lehdessä: TKS-tiedottaa, Tampereen keskussairaalan kuntainliiton tiedotuslehti 3/1980. Tampere 1980.

Tampere, Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. Tampereen kaupunki, suunnittelupalvelut, selvitykset ja arvioinnit. Tampere 2008.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi, Kaavoitusyksikkö, julkaisuja 2/98. Tampere 1998.

Tampereen keskussairaala. Artikkeli lehdessä: Rakennustaito 4/1962.

Tampereen keskussairaalan suunnittelukilpailu. Artikkeli lehdessä: Arkkitehti 8/1957. Helsinki 1957.

Tampereen tehtaanpiiput : työryhmän raportti. Tampereen kaupunki. Tampere 1991.

TAYKS:n pesutehdas. Artikkeli lehdessä: TAYKS-tiedottaa, Tampereen yliopistollisen keskussairaalaliiton tiedotuslehti 5/1981. Tampere 1981.

Uusimpien yleissairaaloiden tilat ja toimintaluvut. Sosiaali- ja terveyshallitus, raportteja 2/1991. Helsinki 1991.

Vuoria, Pekka; Sairaala Suomessa. Oy Ultima Thule. Haapajärvi 1989.

INTERNETLÄHTEET

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin internetsivusto: http://www.tays.fi

Rakennusperintö -sivusto: http://www.rakennusperinto.fi

Valtakunnallinen sairaaloiden kiinteistökannan kehittämishanke - VALSAI -hanke: http://www.ttl.fi/Internet/partner/Valsai/