Leiniälän vanha kylä sijaitsi Rautaveteen pistävällä suurehkolla niemellä. Maisemaa on tarkasteltu vuosilta 1767 ja 1821 olevien karttojen avulla. Kartoissa näkyy hyvin maiseman muutokset isonjaon jälkeen. Lisäksi kartat kuuluvat yhteen, koska v. 1821 asiakirjojen merkintöjä on tehty myös vanhempaan karttaan.

Vanhemmassa, vuodelta 1767 olevassa kartassa on vielä himmeällä nähtävissä vanhempi kyläasutus, joka oli sijoittunut pellon laitaan, Rapakallion etelärinteelle. Rivikylässä oli Pompun, Saickan, Kataran ja Eskolan talot. Lisäksi Evolahden rannalla oli Haunian talo. Sama kylänmuodostus oli nähtävissä jo 1640-l maakirjakartoissa. Vuoden 1767 kartassa pellot sijaitsivat etupäässä Narvantien pohjoispuolella, lisäksi olivat laajat niittyalueet rannoilla ja tien eteläpuolella. Taloihin kuului muutamia rakuuna ym. sotilastorppia. Karttaan on myös merkitty tällöin tai myöhemmin suunnitelmia uudesta Narvantiestä lähtevästä suoremmasta tiestä, joka päättyisi kylätontteihin, jotka oli merkitty Haunian uudeksi tontiksi. Ilmeisesti kylän talot yhdistettiin ja Haunian ratsutila siirrettiin niiden paikalle 1700-l loppupuolella. Uusi, Narvantieltä rusthollille suunniteltu tielinja on nykyään nähtävissä vielä kartanoissa ja maastossa. Vanhempaa, nykyisen länsipuolella olevaa tielinjaa ei nykykartoista enää näe.

Kuninkaan kartastossa, v. 1781, Leiniälän kylän asutus on merkitty Rapakallion etelärinteelle. Uutta suunniteltua tietä ei ole vielä rakennettu. Aikaisemmassa kartassa rannassa ollut Haunian talo oli tässä vaiheessa siirretty vanhan kylän paikalle, Rapakallion etelärinteelle. Karttaan on myös merkitty torppa Narvantien varteen. Nykyisin paikalla on Haunian talo. Sen lisäksi eteläpuolelle on merkitty metsään asuinpaikkoja, jotka olivat Haunian rusthollin torppia.

Poikkeuksellisesti Leiniälän kylän kohdalla käytettiin myös myöhäisempää P. Hornborgin piirtämää karttaa v. 1821. Maisema, erityisesti kylän takamaat eli Narvantien eteläpuoliset alueet kokevat suuria muutoksia näiden 40 vuoden aikana. Aikaisemmassa kartassa niityksi merkittyjen alueiden laajamittainen raivaus niityistä pelloiksi alkaa torpparien voimin. Torppien määrä lisääntyy Narvantien ja Houhajärven välisellä alueella. Vuoden 1821 asiakirjoissa luetellaan 18 torppaa; Suppula, torppari Storm ja Kalin, Sänsy, Härkälä, Yli Saicka, Konttu, Jurijoki, Punakorpi, Katala, Nybacka, Aittomäki, Kandoloppi, Huhtala, Ritavuori, Koivuniemi, Hanhijärvi ja Myllyntaus.

1820-luvulla kylän/Haunian ja Kataran rusthollin alueesta muodostetaan myös neljä tilaa.

Nykyinen maisema, jossa Haunian ja Kataran tilat sijaitsevat vierekkäin Narvantien varrella on syntynyt noin 1850-l. Vanhat kylätontit Rapakallion kupeella ja rannalla ovat autioituneet. Ympäröivä maisema kultturimaisema, pellot ja tiet ovat säilyttäneet 1700-l lopun linjaukset. Suurimmat muutokset ovat syntyneet torppa-alueella, jossa isonjaon aikaiset niityt on raivattu yhtenäisiksi peltoalueiksi. Suurin osa torpista on säilynyt itsenäisiksi tiloiksi muuttuneina.

Leiniälä sijaitsee Rautaveden etelärannalla. Idässä on Laukulan, kaakossa Ketolan ja lännessä Komerolan kylien alueita. Maisemallisesti keskeisellä paikalla Tampereentien pohjoispuolella sijaitsevat Kataran ja Haunian entiset ratsutilat, joiden rakennuskanta on peräisin 1790-luvun ja 1900-luvun alkupuolen väliseltä ajalta. Tampereentien itäpäässä on aiemmin Laukulan kylään kuulunut Korkin tila, jonka päärakennus on rakennettu vuonna 1914. Sen kohdalla Tampereentien pohjoispuolella on 1940- ja 1950-luvuilla rakennettuja 1½-kerroksisia rintamamiestaloja.

Vammalan kulttuuriympäristöinventointi 2002. Rakennetun ympäristön selvitys. Lopenkulman osayleiskaava-alue.

Vammalan kulttuuriympäristöinventointi 2002. Rakennetun ympäristön selvitys. Lopenkulman osayleiskaava-alue.

Hankkeen Vammalan kulttuuriympäristöinventointi 2002 liitteet:

- Inventointikartta

- Inventointinumeroiden selite