Kylästä on kaksi karttaa, Jean Limonin tekemä jakokokunnan kartta v. 1778 ja Johan Forseliuksen kartta kylän tiluksista v. 1766. Digitoinnissa n käytetty vanhempaa karttaa, jossa mm. tontit ovat paremmin merkittyjä. Omistajat on yhtenäisyyden vuoksi poimittu jakokunnan karttojen asiakirjoista. Sinänsä lähteenä v. 1766 asiakirjat olisivat mielenkiintoisia. Niissä on viittauksia mm. omistajien sotilastaustaan.

Maakirjassa 1560-l Vehmaan kylässä mainitaan olleen kaksi taloa. Seuraavalla vuosisadalla, 1640-l, taloja on neljä ja ne on merkitty nykyisen Vehmaan tilan kohdalle riviin. Isojaon aikaan kyläkeskusta oli edelleen samalla paikalla lähellä Rautaveden rantaa, Vehmaistenlahdelta nousevassa rinteessä.

Vuonna 1766 Johan Forselius kartoitti kylän peltoja ja niittyjä. Seuraavalla vuosikymmenellä maisemaa kartoitti Jean Limon tehdessään jakokunnan isojakokartoitusta. Tuolloin kylässä oli neljä taloa; Huisku, Lyöki, Willi ja Nisulaa. Nykyinen maisema peltoineen oli jo tuolloin raivattu. Kylän peltovainiot olivat kylän itäpuolella lahden suuntaisesti sisämaahan ulottuva pitkänomainen alue. Kyseessä on nykyinen Uitonoja, joka nykyään laskee, idempänä olevaan Komeronlahteen. Kylästä avautuva maisema liittyy vastaaviin Uitonojan varrella olevien Komerolan ja Ketolan kylien tilojen peltoihin ja niittyihin. Myös Vehmaistenniemessä ja kylän luoteispuolelle on raivattu peltoalaa.

Kylä sijaitsi rinteessä nykyisen Vehmaan tilan kohdalla. Kylään on merkitty viisi tonttia ja taloa. Tontit ovat lähekkäin, mutta eivät ihan kiinni toisissaan. Kuitenkin vain Willin ja Huiskun talot on merkitty kylään tunnuksin. Läykin talon tontti, ilman rakennuksia, on merkitty pois kylästä ja lähelle nykyistä Nisun taloa. Nisulan tonttia ei kartoista löydetty. Kuninkaan kartassa v. 1781 on Narvantien varteen, nykyisen Nisun kohdalle merkitty asutusta. Kartassa on myös nimi -Lerkinisu(?), joka viittaa molempiin taloihin. Lyöki yhdistetään Nisulaan 1800-luvulla.

Kylään jääneet Willi ja Huisku yhdistetään Vehmaan taloksi 1800-l alkupuolella. Nykyiset Vehmaan tilan rakennukset sijaitsevat vanhalla Vehmaisten kylän tonteilla. Taloista Läyki ja Nisu muuttivat isonjaon aikaan lähelle Narvantietä. 1800-l taloja yhdistettiin, jolloin syntyivät nykyiset Nisu ja Vehmaa. Kylän kulttuurimaisema on hyvin säilynyt. Vehmaan ja Nisun itäpuolella aukeaa laaja, varhain raivattu peltoaukea, joka jatkuu Komerolan, Ketolan, Leiniälän ja Laukulan kylien ja talojen peltojen kautta aina Ekoon ja Stormiin saakka. Länsipuolella on Vehmaan Kukkuri, laaja luonnontilainen metsä- ja kallioalue. Myös luoteispuolella oleva peltovainio on raivattu ennen isojakoa. Vehmaanniemessä olleet peltotilkut ovat kasvaneet ilmeisesti umpeen. Uusi paikallistie Rautaveden rannalla kulkee vanhojen kylätonttien läpi.

Vehmaisten kylä on kauppalan eteläpuolista vanhaa Tyrväätä. 1960-luvulle saakka asutus oli edelleen keskittynyt vanhan Stormiin ja Vesilahdelle menevän maantien, Itsenäisyydentien ja Narvantien varrelle. Sairaalan ja Narvantien välinen alue samoin kuin Narvantien eteläpuoli olivat metsää ja peltoa. 1950-luvun lopulla rakennettu Turusta Tampereelle kulkeva Kantatie 41, nykyinen Valtatie 12, rajasi keskustan eteläpuolisen alueen uudella tavalla. Asutuksen leviämiselle oli olemassa raja. Narvantie menetti merkityksensä maantienä ja muuttui kylätieksi. Kokonaan uusi asuinalue on Vehmaan Kukkurin laidalle rakennettu pientaloalue.

Rautaveden eteläpuolella sijaitsevan Vehmaan kulttuurimaiseman arvo perustuu avoimeen vanhaan viljelysmaisemaan ja sitä reunustaviin metsiin sekä puustoisiin saarekkeisiin. Peltoalueen länsipuolella sijaitseva Kukkurin osin kallioinen metsäalue on merkittävä lähivirkistysalue. Vehmaan alueen maiseman arvokkuutta täydentävät lukuisat vanhat, maisemallisesti arvokkaat rakennukset sekä Vehmaanniemen luonnonsuojelualue.

Tampereentien pohjoispuolella sijaitsee Vehmaan tila, jonka pirttirakennus on rakennettu 1700-luvun loppupuolella. Tilan muut rakennukset on rakennettu 1800-luvun ja 1900-luvun alkupuolen kuluessa. Narvantien pohjoispuolella sijaitsee Nisun tila. Se on muodostettu Vehmaisten kylään kuuluvista Nisun ja Läykin tiloista sekä vuonna 1923 ostetusta Komeron kylän kuuluneesta Piipan tilasta. Nisun tila on ollut saman suvun omistuksessa 1700-luvulta lähtien. Nykyinen asuinrakennus on rakennettu luultavasti vuonna 1909. Sitä on jatkettu matalalla siivellä länteen päin. Pihapiirissä on asuinrakennuksen lisäksi mm. navetta, Narvantien eteläpuolella on mm. traktoritalli. Narvantien varrella Nisun tilan länsipuolella on entisiä torppia.

Mäkelä, Juha 2000: Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys. Vammalan kaupungin tekninen palvelukeskus.

Vammalan kulttuuriympäristöinventointi 2002. Rakennetun ympäristön selvitys. Lopenkulman osayleiskaava-alue.

Hankkeen Vammalan kulttuuriympäristöinventointi 2002 liitteet:

- Inventointikartta

- Inventointinumeroiden selite