Hätilän kylässä oli 1560-luvulla kaksi taloa. Kylä tunnettiin 1400- ja 1500-luvulla nimellä Oksiniemi tai Oksijoki. Seuraavan vuosisadan maakirjakartassa (1640-l) Hätilässä, nykyisen Ylisen paikalla on yksi talo Samalla kartalla näkyy myös Ruohaudan kylä, jonka ainoa talo sijaitsi Hätilän pohjoispuolella, noin 300 metrin päässä. Nykyinen maisema on myös jo nähtävissä. Mäkien väliin sijoittuvat pellot ovat suurelta osin raivatut. Raivaamattomat pellot ovat niittyinä, joita on pääosin Oksojan varrella. Ruohaudan kylä yhdistyy Hätilään 1600- ja 1700-luvun taitteessa. Ruohaudan kylän vanha paikka autiotuu. Paikalle on rakennettu 1900-luvulla rakennuksia. Lähistöllä on metsässä Ruohauta -niminen paikka, joka viittaa tähän vanhaan kylään.

Hätilän talosta kehittyvät 1700-luvulla Ali- ja Ylä-Hätilä ts. Alinen ja Ylinen. Näistä Alisen nimi muuttuu 1900-luvulla Hätiläksi. Sen nykyinen asuinpaikka on ilmeisesti 1700-luvulta.

Hätilän kylän maat sijoittuvat kapeana kaistaleena Rautaveden ja Heinoontien väliin. Peltomaisema on varsin kumpuilevaa ja sitä hallitsevat metsäiset kaakkois- luode -suuntaiset kallio- ja mäkiharjanteet. Etelässä maat rajautuvat Oksojaan, jonka eteläpuolella ovat Vihattulan kylän pellot ja kantatalot. Kylän asutus, Hätilän ja Ylisen kantatalot sijoittuvat pellon laidalle em. harjanteiden etelärinteelle. Näiden lisäksi on muutamia uudempaa rakennuskantaa edustavia rakennuksia, jotka sijaitsevat pääasiassa Ylisen pohjoispuolella. Kylän ranta-alueen ulkopuolella oleva takamaa on muista kylistä poikkeava. Isossajaossa syntynyt kapea ja pitkä metsäsarka puuttuu Hätilän kylältä. Kylällä on takamaalla vain muutamia erillisiä metsäkappaleita. Lisäksi Pohjalanjärven keskellä on kuivatuksen seurauksena syntynyt peltosarka.

Vanhaa rakennuskantaa on säilynyt pääasiallisesti Ylisen tilakeskuksessa. Maisemallisesti kylä liittyy Oksojan eteläpuolella oleviin Vihattulan kylän peltoihin ja kantataloihin.

Maakirjakartat 1640-l, isojakokartta 1776, Kuninkaan kartasto 1776-1805, pitäjänkartta 1846, 1920- ja 1950-luku.

Kartta-aineisto: Kansallisarkisto ja Varsinais-Suomen maanmittauslaitoksen arkisto, Turku.

Suomen asutus 1560-luvulla, kartasto ja kyläluettelot, Forssa 1973. Eskola Helvi, Tyrvään kylän- ja talonnimistä, Vammala 1942.