asutushistoria

Hätilä on Hätilän kylän kantataloja. Tila sijaitsee maisemallisesti hyvin säilyneellä paikalla Rauveden rannassa olevalla metsäharjanteella. Länsipuolella aukeaa kumpuileva peltomaisema.

Hätilän pihapiirissä ovat asuinrakennus (1976) navetta (1800-luvun loppu), entinen suuli , nykyinen ylänavetta (n. 1930-l), Kuivurisuuli (1950-l), konesuuli (1970-l), pihatto (2000) ja entinen sauna (1900-l alkup.) Lisäksi on vilja-varasto/aitta (1950-l), jonka alaosa on tiilirakenteinen ja yläosa on tehty 1950-luvulla puretun asuinrakennuksen hirsistä.

Vanha pihapiiri on pääosin korvautunut sotien jälkeen uudella rakennuskannalla. Vanhat asuinrakennukset ovat purettu 1950- ja 1980-luvulla. Tilaa viljellään edelleen ja länsipuolen pellon rinteessä laiduntaa lihakarjaa.

Hätilän kylässä oli 1600-luvulla vain yksi talo, joka sijaitsi nykyisen Ylisen kohdalla. Talo jakautuu 1700-luvulla. Nykyinen Hätilä tunnettiin aikaisemmin Alasena tai Ali-Hätilänä. Nykyinen nimi on 1950-luvulta. Nykyisen omistajan suku on viljellyt tilaa 1930-luvulta alkaen. Aluksi vuokraviljelijöinä ja myöhemmin omistajina. Liisa ja Jalmari Suominen omistivat.

Pihapiiri on Rautaveden rannassa olevan kalliopohjaisen ja metsäisen harjanteen länsipäädyssä. Pihapiirin itäpuoli on luonnontilaista metsää, jossa on 1950-luvulla rakennettu huvila. Muuten harjannetta ympäröi kumpuileva peltomaisema. Eteläpuolella laskee Rautaveteen Oksoja.

Kohteen maisemallinen luonne avoimessa maisematilassa tulisi säilyttää. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee ottaa huomioon rakennustavan sopeutuminen olemassa olevan rakennuskannan rakennustapaan, mittakaavaan ja sijoitteluun.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Suuri Maatilakirja II, Kuopio 1964. Eskola Helvi, Tyrvään kylän- ja talonnimistä, Vammala 1942.

Mikko Suominen, haastattelu elokuussa 2003