rakennusperinteinen

asutushistoria

Ylisen pihapiirissä on erittäin hyvin säilynyt asuinrakennus 1700-luvun lopulta. Lisäksi ovat hyvin säilyneet 1900-luvun vaihteesta oleva päärakennus, aittarivi/maakellari, vilja-aitta ja karjakeittiö. Lisäksi ovat hiukan nuoremmat suulit, kuivuri, paja ja navetta. Ylinen on vanha kantatalo ja nykyinen tontti on ollut asuttu jo 1600-luvulla.

Ylisen talon pihapiiri on Hätiläntien varrella. Pellon laitaan sijoittuvassa rinnepihapiirissä on kaksi asuinrakennusta (n. 1700-l loppu ja 1900-l alku.) karjakeittiö/sauna (1900-luvun alku) riviaitta/maakellari (1900-l vaihde) ja navetta (1950-l). Tien pohjoispuolella on metsäisessä rinteessä vilja-aitta (1900-l alku) kaksi suulia (1930- ja 1950-l) ,kuivuri ja paja (1940-l) Pihapiirissä on myös pieni saunarakennus 1970-luvulta.

Vanha paritupamainen asuinrakennus l. rivi on rakennettu 1700-luvun lopulla. Mahdollisesti 1760-luvulla. Vanhasta sisäänlämpiävästä muistuttaa mm. pirtin lakeisluukku. Rakennus (n. 9x19 metriä) on rakennettu harvalle lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle/nurkkakivet Pitkänurkkainen hirsirakennus on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Länsipääty on vuoraamaton, rakennuksen hirsipääty ja vuoliaiskatto näkyy sieltä hyvin. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, lasi on pääosin puhallettua. Satulakatto on betonitiiltä. Rakennus on sisäosiltaan todella hyvin säilynyt. Pirtissä on 4-lappeinen palkkikatto, lankkulattiat, pitkät penkit ja nelipilarinen uuni. Sisäkatto on kalkittu. Kamarissa on ruskeista kaakeleista tehty pyöreä kaakeliuuni 1800-luvun lopulta. Pakarin puolella on vastaavista kaakeleista tehty hella/leivinuuni. Rakennus on alun perin koostunut kahdesta erillisestä huoneesta, jotka ovat yhdistetty porstualla ja sen peräkamarilla toisiinsa. Sisäovet ovat leveästä laudasta tehtyjä tai peiliovia. Lautaovien saranoissa on koristelua. Pirtin ovessa on vanha, visakoivuinen sorvattu kahva. Rakennuksen keskellä on pieni kuisti, joka on alaosaltaan hirsirakenteinen. Kuistissa on koristeikkunat. Rakennuksessa on asuttu säännöllisesti 1960-luvulla. Nykyisin asuinrakennus toimii kukkakaupan myymälä ja työtiloina. Rakennuksessa on säilynyt useita alkuperäisiä huonekaluja. Rakennuksen länsipäädyssä on aikaisemmin ollut ratashuone, joka purettiin vuonna 1945.

Uudempi päärakennus (n. 21x9 m) on rakennettu 1900-luvun alkuvuosina. Rakennuksen eteläpäässä on poikkipääty, johon kuisti yhtyy. Rakennuksessa on lohkotuista kivistä tehty kivijalka. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu keltaiseksi maalatulla keilapontatulla vaakalaudoituksella. listat ovat valkoiset. Kuistissa on käytetty helmiponttilautaa. Kattovuoliaisten päät on profiloidut. Ikkunat ovat alkuperäiset T-karmilliset. Muutama ikkunoista on jaettu välipuitteilla vielä pienempiin ruutuihin. Satulakatto on vuorattu tiilellä. Ikkunoiden vuorilaudoissa on uusrenessanssiin vivahtavaa koristelua. Rakennusta on kunnostettu 1970-luvulla. Kesällä 2003 rakennus maalattiin.

Tien varressa on 5-huoneinen aittarivi. Rakennus on tehty nurkkakiville ja hirsirunko on pitkänurkkainen. Rakennus on väriltään punainen, lautaovet keltaisia. Rakennuksen eteläpuolella on sola ja sen alla suurista kivistä rakennettuun maakellariin. Rakennuksessa on satulakatto. Itäpäässä on 1970-luvulla rakennettu katos. Samoin on tien puolelta myöhemmin avattu pariovia aittoihin.

Vilja-aitta on rakennettu nurkkakiville. Pitkänurkkainen hirsirunko on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Ruskea lautaovi, saranoissa koristelua. Satulakatto on katettu betonitiilillä. Katon räystäässä ja takaseinässä lahovaurioita.

Entinen karjakeittiö/liiteri on rakennettu nurkkakiville. Pitkänurkkainen hirsirakennus on maalattu punaiseksi. Satulakatto on betonitiiltä. Rakennus on muutettu 1960-luvulla saunaksi uuden navetan valmistuttua.

Navetta on rakennettu 1950-luvulla tiilestä ja puusta vanhalle kivijalalle. Yläkerrassa oli kanala.

Metsän siimeksessä on 1940-luvulla rakennettu kuivuri, jonka ytimenä on vanhempi kivijalalle rakennettu hirsirakennus. Kuivuriosa on lautaa ja tiiltä. Kuivurin rakensi Eino Ylinen.

Suulit ja paja ovat lautarakenteisia. Vanhemman suulin kohdalla on aikaisemmin sijainnut riihi.

Ylinen on Hätilän kylän kantataloja. Nykyinen paikka on ollut asuttu jo 1640-luvulla. Nykyisellä suvulla talo on ollut varmasti vuodesta 1735. Tällöin omistajan nimi oli Lauri Höök. Hänen aikana sukunimeksi/tilan nimeksi suomennettiin Ylinen. Talo on tunnettu myös Yli-Hätilänä.

Lauri Höök 1735-1753

Juha Laurinpoika Ylinen 1753-1780

Juha Juhanpoika 1780-1819

Heikki Juhanpoika 1819.1843

Heikki Heikinpoika 1843-1864

Heikki Herman 1864-1893

Matilda Aleksandra Heikintytär 1893-1952

Kaarlo Heikki Ylinen 1955-1995

Reijo ja Pirkko Pentti 1995-

Nykyisin tilan pellot ovat vuokralla. Rakennukset ovat asuinkäytössä. Tilalla toimii kukkakauppa ja hautakivien veistämö.

Ylisen tilakeskus sijaitsee pitkän metsäharjanteen reunassa. Vanha asuinrakennus ja aittarivi reunustavat Hätiläntietä. Eteläpuolella aukeaa laaja, pitkä peltoalue, joka sijoittuu Oksojan varrelle. Länsipuolella on uudehko, 1900-luvun loppupuolella rakennettu omakotitalo. Kaakkoispuolella näkyy pellon takana kylän toinen kantatalo Hätilä (Alanen)

Pihapiiri on rakennusten ja puuston suojaama. Pihassa on nurmikon lisäksi koristekasveja, puita ja pensaita. Eteläpuolella on pellolla muutamia kuusia. Itäpuolella on pitkä kasvihuone.

Rakennetun ympäristön (päärakennus, vanha asuinrakennus, navetta, vilja-aitta, sauna, aittarivi/ maakellari, suulit, kuivuri ja paja) säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinittää erityistä huomiota. Erityisesti pitäisi huolehtia, että vanha asuinrakennus säilyy. Rakennus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan nykyisessä asussaan ja mahdolliset muutos- ja korjaustyöt tulisi tehdä entistäen. Samoin hyvin säilynyt kiinteä sisustus tulisi pyrkiä säilyttämään nykyisellään. Yleisesti ottaen kaikissa pihapiirin vanhoissa rakennuksissa tulisi korjaustoimenpiteissä käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Uudisrakentaminen pihan keskeisimmälle alueelle asuinrakennusten yhteyteen ei ole suotavaa. Muualle sijoitettavassa mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee tarkkaan huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Pihapiirin asutushistorialliset jäänteet tulisi selvittää ennen mahdollisia maankäyttö- ja rakennushankkeita. Avoin peltomaisema tulisi säilyttää.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Suuri Maatilakirja II, Kuopio 1964. A. Rakennetun ympäristön selvitys, Tarmo Peltonen, Vammalan - Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke/selvitysvaihe, 1997.