maisemallisesti keskeinen sijainti

Maisemallisesti merkittävä kohde

Vähä-Pennon kylän kantatalo Brusila, joka siirtynyt vanhan päärakennuksen paikkeille 1800-luvun lopun aikana. 1800-luvun lopun ja 1930-lukujen välisenä aikana rakennettu vanha pihapiiri kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen maatilaksi. Keskeinen sijainti Kivisalmentien ja Kuhmalahdentien välissä, avoimessa maisemassa, peltojen ympäröimänä.

Brusila sijaitsee Kuhmalahdentien (maantie 325) ja Kivisalmentien välissä peltojen ympäröimänä. Asuinrakennuksia on kaksi ja talousrakennuksia 9. Vanha päärakennus sijaitsee etäämmällä teistä ja sen tuntumaan muodostuu oma pihapiiri. Pihassa kasvaa muutamia kookkaita puita, omenapuita, sireeniä ja muita pensaita. Alkuosastaan koivujen reunustama pihatie johtaa Kivisalmentieltä Kuhmalahdentielle ja edelleen sen yli vanhoille torpille ja mäkituville sekä metsälaitumille. Uudempi 1950 rakennettu asuinrakennus pihapiireineen sijaitsee aivan Kivisalmentien varressa ja sille johtaa oma pihatie Kivisalmentieltä. Brusila on toimiva karjatila.

Vähä-Pennon kylän kantatalo Brusila mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa. Se on sijainnut aiemmin tiiviissä ryhmäkylässä Kivisalmentien toisella puolella, suunnilleen nykyisen Marttalan kohdalla, mutta siirtyi isonjaon toimituksen myötä nykyisen vanhan päärakennuksen tienoille 1800-luvun lopun aikana. Kantatalo on 1758 halottu Brusilaksi ja Mattilaksi. Brusilasta on 1900-luvulla lohkottu maata seuraavasti: Karjaniemi 1913, Korkeela, Vihriälä ja Kulmala 1921, Hakala 1922 (itsenäistyneet mäkituvat tai torpat). Lisäksi tilasta on lohkottu mökkitontteja 1980 ja 2000-luvuilla.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus (1915): lohkokiviperustus, hirsirunko, satulakatto, saumapeltikate, mutterimallinen sisäänkäyntikuisti eteläsivulla, 6 ruutuiset ikkunat, julkisivuissa uusi vaaleansininen laudoitus.

2 Riviaitta (1917): nurkkakiviperustus, satulakatto, aaltopeltikate, julkisivut punamullattua hirttä.

3 Karjasuoja (1928): loiva satulakatto, aaltopeltikate, julkivivuissa vaihtelee punamullattu hirsipinta ja peiterimoitettu pystylaudoitus.

4 Heinälato (hirsiosa mahdollisesti jo 1800-luvun lopulta)

5 Riihi/kuivuri (1930-luku?)

Lisäksi kiinteistöön kuuluu toinen asuinrakennus (1950) sekä 5 uudempaa talousrakennusta, mm. iso pihatto (2003) ja lantala (1999).

Yleiskaava

Kuhmalahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys 2006. Arkkitehtitoimisto Eija Teivas.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Tiluskartta 1762. Kansallisarkisto.

Maakirjakartta 1635. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/