Vähä-Pennon kantataloista, niiden mäkituvista ja torpista muodostunut tiiviisti rakennettu ryhmäkylä sijaitsi nykyisen Marttalan paikkeilla Kivisalmentien varressa vähintään 1500-luvulta aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Ryhmäkylä hajotettiin isonjaonjärjestelyssä 1870-luvulla, jolloin kantataloista ainoastaan Marttala jäi kylätontille ja muut kantatalot Brusila, Paunola, Puontila ja Vappula siirtyivät vanhan kylätontin tuntumaan, Kivisalmentien alkupäähän, lähelle toisiaan. Samalle alueelle sijoittui myös yksi osatalo, Brusilasta 1758 halottu Mattila. Vähä-Pennolla ei isonjaonjärjestelyn jälkeen ollut varsinaista keskustaa. Kivisalmentien alkupäähän sijoittuneet pappila (Puontila), Marttala kestikievareineen ja muut suurtilat ovat muodostaneet kylän sydämen.

Pihapiirit erottuvat komean pihapuuston ansiosta kauas. Näyttävin ja keskeisin rakennus on Paunulan pihapiirissä sijaitseva vanha pappila (1891). Arvokasta rakennuskantaa on myös Mattilassa, missä päärakennus on vuodelta 1894 ja Marttalassa, missä päärakennus on vuodelta 1891. Kaikissa pihapiireissä on myös säilynyt runsaasti vanhoja talousrakennuksia, jotka ovat olennainen osa pihapiiriä.

Asuin- ja talousrakennusten muodostamien pihapiirien ympärillä on vähintään 1500-luvulta alkaen viljeltynä olleita laajoja avoimia peltoalueita. Aluetta halkoo Kivisalmentie, jonka tielinja näkyy nykyisellä paikallaan jo 1700-luvun isojakokartoilla sekä 1855 laaditulla Kalmbergin kartalla. Tielinja on kuitenkin tätä vanhempi, mahdollisesti jo keskiajalla syntynyt. Tielinja ja sen maastoa mukaileva profiili ovat säilyneet verrattain hyvin, vaikka soratietä on 1900-luvulla kunnostettu ja levennetty. Kangasalta Kuhmoisiin vievä maantie 325 (Kuhmalahdentien) on rakennettu arvoalueen eteläpuolelle 1950-60-luvun vaihteessa.

Arvoalueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja/tai maisemallisesti merkittävät kohteet (inventoitu myös erikseen):

9. Brusila, Kivisalmentie 118, 211-497-1-22: Vähä-Pennon kylän kantatalo, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1800-luvun lopussa. Pihapiiriin kuuluu 1915 rakennettu vanha päärakennus, riviaitta (1917), karjasuoja (1928), heinälato ja puimala. Sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

11. Marttala, Kivisalmentie 50, 211-497-2-53: Vähä-Pennon kylän kantatalo, joka sijainnut suunnilleen samalla paikalla vähintään 1630-luvulta lähtien. Komeaan puistomaiseen pihapiiriin kuuluu 1894 rakennettu näyttävä päärakennus, riviaitta, karjasuoja (1948), aitta/viljamakasiini ja riihi. Sosiaali-, asutus- ja rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä pihapiiri.

12. Mattila, Kuhmalahdentie 174, 211-497-1-29: Vähä-Pennon kylän kantatalosta Brusilasta 1758 halottu osatalo, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1800-luvun lopussa. Puistomaiseen pihapiiriin kuuluu 1891 rakennettu vanha päärakennus, riviaitta, karjasuoja (1936), viljamakasiini, puimala, leipomo ja kaksi otsa-aittaa. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

15. Paunula (Taidepappila), Taidetie 19, 211-497-8-2: Vähä-Pennon kylän kantatalo, joka on toiminut vuodesta 1656 alkaen kappalaisen virkatalona, myöhemmin Kuhmalahden pappilana aina 1970-luvulle asti ja sittemmin keramiikkataiteilija Raija ja Teemu Luodon ateljeena, asuntoja ja taidekeskuksena. Pihapiiriin kuuluu näyttävä uusrenessanssityylinen 1891 rakennettu pappila sekä vaatimattomammat aitta, pihavaja, sauna ja toinen asuinrakennus. Rakennusten ympärillä on kaunis puutarha ja taidepolku. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti erittäin merkittävä pihapiiri.

17. Puontila, Kivisalmentie 105, 211-497-3-22: Vähä-Pennon kylän kantatalo, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen viimeistään 1870-luvulla. Pihapiiriin kuuluu näyttävä päärakennus, riviaitta, sauna, karjasuoja, maakellari ja riihi. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

19. Vappula, Kivisalmentie 91, 211-497-4-27: Vähä-Pennon kylän kantatalo, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1800-luvun aikana. Pihapiiriin kuuluu kaksi asuinrakennusta, riviaitta, vilja-aitta, karjasuoja, sauna/liiteri ja riihi sekä muutamia nuorempia talousrakennuksia. Sosiaalihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä pihapiiri.

Kuhmalahden kirkonkylän kulttuuriympäristöselvitys 2006. Arkkitehtitoimisto Eija Teivas.

Raine Raitio, Kuhmalahden yleispiirteinen rakennusinventointi 2001.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Tiluskartta 1762. Kansallisarkisto.

Maakirjakartta 1635. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/