Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistössä on tehty joitakin muutoksia siten, että sen alkuperäisyysaste on jonkin verran alentunut, tällaisia muutoksia ovat mm. yläkerran uusitut ikkunat sekä uudet katonpystyikkunat kaakoislappeessa.

Kiinteistön luoteis-kaakkosuuntainen tontti (1357m2) on suorakaiteen muotoinen ja sen lyhyt kaakkoispääty rajoittuu Karhunkatuun. Tontilla on kaksi katuliittymää Karhunkadulle. Toinen on ajotie tontin lounaiskulmassa ja se on yhteinen viereisen kiinteistön, Karhunkatu 3:n kanssa. Liittymäkohdassa on aukko orapihlaja-aidassa ja tontille johtaa hiekkapintainen ajotie. Toinen aukko orapilaja-aidassa on tontin kaakoiskulmassa, josta tontille johtaa kapea liuskekivin päällystetty polku.

Tontin pinta on tasainen ja pääosin nurmea. Pääsisäänkäynin edusta ja polut on päällystetty liuskekivin. Tonttia rajaa kadun puolelta kaakosta orapihlaja-aita ja luoteesta orapihlaja- ja metalliverkkoaita. Koillis- ja lounaisrajalla ei ole aitaa, vain joitakin harvoja pensaita ja puita, kuten kaikilla tonttien välirajoilla koko korttelissa 849 Karhunkatu 17:a lukuunottamatta.

Vehreällä tontilla kasvaa erikokoisia koivuja, sembramänty, pihtakuusi, vaahtera ja muutamia vanhoja omenapuita. Lisäksi tontilla on perennoja, sireeni-, norjanangervo- ja marjapensaita, sekä vadelmarivi ja mansikkamaa. Pääosa lajeista on 1950-luvun puutahoille tyypillistä kasvillisuutta. Pihaan on todennäköisesti 2000-luvulla lisätty autonlämmitystolppa.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten koillis-lounaissuuntaisesti lähellä Karhunkadun reunaa. Asuinrakennuksen luoteispuolella puutarhassa on lisäksi kevytrakenteinen vanha leikkimökki. Mökki on satulakattoinen, lautarakenteinen, vaalen keltainen, limilaudoitettu ja siinä on musta huopakate.

Kissanmaan kortteli 849 on ns. virkamiesten rivi. Korttelin tontit oli varattu ensisijaisesti kaupungin virkamiehille. Moni kiinteistöjen alkuperäisistä omistajista oli myös henkilökohtaisesti osallistunut Kissanmaan kaavoitukseen tai rakennusten suunnitteluun. Muusta Kissanmaasta poiketen kortelia eivät koskeneet samat rakennusten sijoittelua, kattokaltevuutta ja räystäskorkeutta sääntelevät säännöt. Talot sai rakentaa vapaammin omien suunnitelmien mukaisesti.

Kiinteistön ensimmäinen omistaja ja asukas oli rakennuslupapiirrustuksetkin signeerannut kaupungin rakennusmestari Veikko Pajunen. Pajunen on suunnitellut myös talon osoitteessa Karhunkatu 73.

Kohteen lähiympäristössä on erilaista rakennuskantaa seuraavasti: pohjois- ja luoteispuolella on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja, etelässä ja idässä on kaksikerroksisia rivitaloja, luoteispuolella on Kissanmaan koulu ja Teiskontietä reunustava puistoalue.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Pauli Lehtinen.