rakennusperinteinen

Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistö on säilynyt pääosin alkuperäisessä asussaan. Ainoat ulkoiset muutokset ovat kellarin ikkunoiden uusiminen, parvekkeiden rakentaminen kuistien päälle ja katemateriaalin vaihtaminen. Kokonaisuus ilmentää kuitenkin pääosin mallikkaasti 1950-luvun rakentamisen perinnettä.

Kiinteistön itä-länsisuuntainen, epäsäännöllisen pitkän viisikulmion muotoinen (n. 1000 m2) tontti sijaitsee Karhunkadun varressa, siten että tontin länsipääty rajautuu Karhunkatuun. Tonttia rajaa lännestä orapihlaja-aita, muutoin rajat ovat sekalaisesti osin orapihlaja-aitaa, vadelmaa ja ruusupensaita, osin lauta- ja takorauta-aitaa. Tontilla on yksi katuliittymä Karhunkadulle. Liittymä on hiekkapintainen ajotie. Liittymäkohdassa on aukko orapihlaja-aidassa.

Tontin pinta on tasainen ja pääosin nurmea. Puutarhatontilla kasvaa isoja mäntyjä, koivu, vaahtera, kirsikka-, luumu ja omenapuita, kataja, sireeniä, ruusuja, hanhikkeja, pihatatarta, marjapensaita ja perennoja. A-asunnon pihan kasvillisuus on sekoitus alkuperäistä ja uudempaa kasvillisuutta. B-asunnon hoidettu piha on pääosin alkuperäisessä asussaan.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten itä-länsisuuntaisesti etäällä Karhunkadun reunasta.

Kiinteistössä sijaitsevan paritalon on suunnitellut Jaakko Autere, joka on vastannut yhteensä 4 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Kiinteistön A-asunnolla on ollut vuosien kuluessa monia omistajia. Ensimmäinen omistaja ja rakentaja oli Puuseppä Einari Kytölä perheineen.

B-asunnossa asuvat alkuperäiset omistajat ja rakentajat. He muuttivat taloon 1950-luvun alussa Viinikasta.

Kohteen lähiympäristössä on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja. Länsipuolella on pieni, osin luonnotilainen Karhunkadun mutkan puistoalue.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Erkko Eronen