arkkitehtoninen

asutushistoria
taloushistoria

maisemakokonaisuus

Rakennuskohde edustaa hillittyä klassistista suunnittelua ja on piirteiltään hyvin säilynyt.

Kohde kertoo Amurin pohjoisosan rakentumisesta ja 1920-luvun kaupunkirakentamisen ihanteista. Matala pihakansiosa kertoo korttelin monipuolisesta käyttöhistoriasta.

Korttelin vanhin kerrostalo on osa Pirkankadun maisemaa ja Veljeslinnan korttelin eri-ikäistä, mutta kaupunkikuvallisesti yhtenäistä, merkittävää umpikorttelimiljöötä.

Vanhin Veljeslinnan korttelin taloista. Rakennus jatkaa Pyynikintorin laidan asuinkerrostalojen klassistista estetiikkaa, mutta yhdistyy myös sulavasti viereisiin jälleenrakennuskauden kerrostaloihin.

Rakennuksen on suunnittellut E. A. Liuha vuonna 1928 (pääpiirustukset 2.1.1928). Liuha oli mukana suunnittelemassa myös viereisen Kolmisopen puukorttelin taloja.

Pohjakerroksen kivijalassa ja sisäpihalle ulottuvassa yksikeroksisessa osassa oli alun perin Tampereen autohalli Oy:n autohalli ja mahdollisesti autonrenkaisiin liittyvää pienteollisuustilaa. Pihakannen alle ajoyhteys oli idän puoleisesti portista ja sisäpihalle läntisestä portista. Tehdassali oli käytössä ainakin 1980-luvulle saakka, jolloin tilassa toimi Hautalan Sähkömoottori oy. Vuonna 2006 pihakannen alle remontoitiin tilat päiväkodille ja siellä toimii nykyisin englanninkielinen leikkikoulu.

Joidenkin lähteiden mukaan (mm. Tampereen kanatakaupungin rakennuskulttuuri 1988) taloa olisi korotettu toisen maailmansodan jälkeen, mutta arkistopiirustusten perusteella Bertel Strömmerin suunnitelmat vuonna 1948 (muutospiirustukset 24.11.1948) koskivat ainoastaan autohallin/pienteollisuustilan muutoksia. Myös Vapriikin kuva-arkiston valokuvassa vuodelta 1936 rakennus näkyy jo nykyisessä neljän kerroksen korkeudessaan.

Sisäpiha on erikseen rakennetun pihakannen (rakennus 2) päällä ja toimii asukkaiden pysäköintialueena. Asfalttipinta. Piha-alueen länsilaidassa pieni huoltorakennus. Pihalta on avoin näkymä koko korttelin sisäpihalle eli Kivipunalan puistoon.

Arvojen säilymiseksi on tärkeää säilyttää kerrostalon klassistinen muoto ja julkisivumateriaalit sekä porrashuoneen klassistinen ilme. Pihakannen alapuolinen tila on kokenut paljon muutoksia, ja se kestää niitä edelleenkin.

Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98, Leskinen, Marjatta & Jaakkola, Juha, Tammer-Paino Oy, Tampere 1998.

Keskinen, Jouni, Kaupunginosat IV-V Amuri. Koskesta voimaa -sivusto. Tampereen yliopisto.

http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/IV-V.htm

Kanerva, Erkki, Amuri - just eikä melkeen. Tampereen kaupunki 1994.

Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan arkisto

Pirkan Talopalvelut Oy/ Ari Lehtonen

International Early Education Centre/Ulla Riukula

Hautalan Sähkömoottori Oy/Anja Uusi-Rajasalo