Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lukuisia lausuntoja Kunkun parkin ympäristövaikutusten arvioinnista sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistoista (DIAR: 356/2013, 363/2013, 419/2015, 386/2016, 67/2015). Maakuntamuseo on tutustunut nähtävillä olevaan valmisteluaineistoon ja toteaa seuraavaa:

Parkkihallin maanpäälliset sisäänkäynnit ja poistumistieyhteydet on viimeisimpien suunnitelmien mukaan pääsääntöisesti suunniteltu rakennuksiin integroitaviksi, mitä maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna. Integroidutkin ratkaisut edellyttävät huolellista suunnittelua etenkin sijoittuessaan iäkkäämpiin, kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin, joille modernit hissielementit ovat vieras ratkaisu. Tällainen tilanne saattaa aktualisoitua esim. silloin, jos Kuninkaankadun hissi sijoitetaan Kansallisosakepankin rakennukseen tai Frenckellin yhteys tehdaskiinteistön yhteyteen. Uusia maanpäällisiä kulkuyhteyksiä on suunniteltu Keskustorin eteläosaan ja Tampereen teatterin yhteyteen, mahdollisesti myös Frenckellin aukiolle sekä väliaikaisesti Finlaysonin alueelle.

Kunkun parkin maanpäällisistä yhteyksistä on laadittu sijoituspaikkojen kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä koskeva vaikutusten arvioinnin täydennys. Sisällöltään pääosin riittävä ja asiantunteva selvitys kommentoi Kunkun parkin maanpäällisten rakenteiden kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Kuten selvityksessä todetaan, sisäänkäyntien suunnittelu Tampereen keskustan arvoympäristöön on haastava tehtävä, joka kuitenkin parhaimmillaan voi toimia myös kaupunkikuvaa kohentavana tekijänä erityisesti Keskustorilla, jossa yhteystarve voidaan ratkaista uusimalla torin nykyisiä, rakennustaiteellisesti vähemmän merkittäviä kioski- ja sisäänkäyntirakennuksia. Selvityksestä puuttuu kuitenkin arviointi rakennusaikaisen tärinän vaikutuksesta arkeologiseen ja muuhun kulttuuriperintöön, jota on edellytetty maakuntamuseon aiemmissa lausunnoissa. Asiaa ei ole käsitelty myöskään asemakaavan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Kulttuuriympäristöä koskevassa selvityksessä ei ole myöskään tuotu esille tapoja, joilla arkeologisia kohteita voidaan ottaa huomioon maanpäällisessä rakentamisessa. Selvitystä on syytä täydentää näiltä osin.

Maanalainen kaava ei koske maanpäällisiä rakenteita, mutta kaavaluonnoksessa olevan koko kaava-aluetta koskevan määräyksen mukaan alueelle saa rakentaa maanalaisista tiloista maan pinnalle ja rakennuksiin johtavia tekniikkakuiluja, porras- ja hissiyhteyksiä. Kaava vaikuttaa siten maanpäälliseen rakentamiseen välillisesti, ja asiaa onkin tarkasteltu osana maanalaisen kaavan valmistelua. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että selvityksissä esitetyt Kunkun parkin maanpäälliset yhteydet ovat lähtökohtaisesti mahdollisia. Niiden toteutuksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon alueen arkeologiset kohteet arkeologisen valvonnan ja tarvittaessa esitutkimuksen muodossa. Maakuntamuseo esittää, että kaavan yleismääräykseen lisätään lause: Maanpinnalle johtavien tekniikkakuilujen, porras- ja hissiyhteyksien rakentamista suunniteltaessa on pyydettävä museoviranomaisen lausunto arkeologisen valvonnan tai muun tutkimuksen tarpeesta.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää toivottavana ratkaisua, jossa maanalaisen kaavan sekä Kunkun parkin vaatimien maanpäällisten kaavojen/kaavan valmistelu kulkisi rinnakkain. Kunkun parkin maanalainen kaava sijoittuu Tampereen keskustaan alueelle, joka on suurelta osin valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Kuninkaankulmaa lukuunottamatta merkittävimmät suunnitellut maanpäälliset rakenteet sijoittuvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Tampereen historian kannalta keskeisen alueen arkeologisten kohteiden yhteyteen tai lähiympäristöön. Tämä tulee huomioida myös kaavaselostuksessa.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Maakuntamuseo on antanut aiemmin lukuisia lausuntoja Kunkun parkin ympäristövaikutusten arvioinnista sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistoista (DIAR: 356/2013, 363/2013, 419/2015, 386/2016, 67/2015). Maakuntamuseo on tutustunut nähtävillä olevaan valmisteluaineistoon ja toteaa seuraavaa:

Parkkihallin maanpäälliset sisäänkäynnit ja poistumistieyhteydet on viimeisimpien suunnitelmien mukaan pääsääntöisesti suunniteltu rakennuksiin integroitaviksi, mitä maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna. Integroidutkin ratkaisut edellyttävät huolellista suunnittelua etenkin sijoittuessaan iäkkäämpiin, kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin, joille modernit hissielementit ovat vieras ratkaisu. Tällainen tilanne saattaa aktualisoitua esim. silloin, jos Kuninkaankadun hissi sijoitetaan Kansallisosakepankin rakennukseen tai Frenckellin yhteys tehdaskiinteistön yhteyteen. Uusia maanpäällisiä kulkuyhteyksiä on suunniteltu Keskustorin eteläosaan ja Tampereen teatterin yhteyteen, mahdollisesti myös Frenckellin aukiolle sekä väliaikaisesti Finlaysonin alueelle.

Kunkun parkin maanpäällisistä yhteyksistä on laadittu sijoituspaikkojen kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä koskeva vaikutusten arvioinnin täydennys. Sisällöltään pääosin riittävä ja asiantunteva selvitys kommentoi Kunkun parkin maanpäällisten rakenteiden kulttuuriympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Kuten selvityksessä todetaan, sisäänkäyntien suunnittelu Tampereen keskustan arvoympäristöön on haastava tehtävä, joka kuitenkin parhaimmillaan voi toimia myös kaupunkikuvaa kohentavana tekijänä erityisesti Keskustorilla, jossa yhteystarve voidaan ratkaista uusimalla torin nykyisiä, rakennustaiteellisesti vähemmän merkittäviä kioski- ja sisäänkäyntirakennuksia. Selvityksestä puuttuu kuitenkin arviointi rakennusaikaisen tärinän vaikutuksesta arkeologiseen ja muuhun kulttuuriperintöön, jota on edellytetty maakuntamuseon aiemmissa lausunnoissa. Asiaa ei ole käsitelty myöskään asemakaavan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Kulttuuriympäristöä koskevassa selvityksessä ei ole myöskään tuotu esille tapoja, joilla arkeologisia kohteita voidaan ottaa huomioon maanpäällisessä rakentamisessa. Selvitystä on syytä täydentää näiltä osin.

Maanalainen kaava ei koske maanpäällisiä rakenteita, mutta kaavaluonnoksessa olevan koko kaava-aluetta koskevan määräyksen mukaan alueelle saa rakentaa maanalaisista tiloista maan pinnalle ja rakennuksiin johtavia tekniikkakuiluja, porras- ja hissiyhteyksiä. Kaava vaikuttaa siten maanpäälliseen rakentamiseen välillisesti, ja asiaa onkin tarkasteltu osana maanalaisen kaavan valmistelua. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että selvityksissä esitetyt Kunkun parkin maanpäälliset yhteydet ovat lähtökohtaisesti mahdollisia. Niiden toteutuksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon alueen arkeologiset kohteet arkeologisen valvonnan ja tarvittaessa esitutkimuksen muodossa. Maakuntamuseo esittää, että kaavan yleismääräykseen lisätään lause: Maanpinnalle johtavien tekniikkakuilujen, porras- ja hissiyhteyksien rakentamista suunniteltaessa on pyydettävä museoviranomaisen lausunto arkeologisen valvonnan tai muun tutkimuksen tarpeesta.

Pirkanmaan maakuntamuseo pitää toivottavana ratkaisua, jossa maanalaisen kaavan sekä Kunkun parkin vaatimien maanpäällisten kaavojen/kaavan valmistelu kulkisi rinnakkain. Kunkun parkin maanalainen kaava sijoittuu Tampereen keskustaan alueelle, joka on suurelta osin valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Kuninkaankulmaa lukuunottamatta merkittävimmät suunnitellut maanpäälliset rakenteet sijoittuvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Tampereen historian kannalta keskeisen alueen arkeologisten kohteiden yhteyteen tai lähiympäristöön. Tämä tulee huomioida myös kaavaselostuksessa.

Kaavaehdotus pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.