rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemakokonaisuus

Soljala edustaa hyvin 1920-luvun huvilarakennusperinnettä, missä on hyödynnetty vanhempaa rakennusta. Huvila kuuluu Pyhäjärven rannoille 1900-luvun alkupuolella kukoistaneeseen sivistyneistön huvilakulttuuriin. Kokonaisuus on säilyttänyt yhteyden järvelle. Pihapiirii on mielenkiintoinen kokonaisuus.

Soljala sijaitsee Pyhäjärven ranta-alueella ja Turrin omakotialueen koillispuolella. 1900-luvun alkupuolella rakennetun huvilan lisäksi tontilla on huvilan ikäinen palvelijan mökki/liiteri ja kivestä rakennettu maakellari.

Niiden lisäksi on rantasauna, autotalli, ulkohuone ja liiteri, jotka ovat ehkä n. 1940/50-l. Autotalli 1990-l.

Huvila on omistajan tietojen mukaan siirretty nykyiselle paikalle 1920-luvulla. Rakennus onkin tyyliltään hiukan vanhempi. Rakennuksen muoto ja ikkunoiden alkuperäisten vuorilautojen koristelu viittaavat varhaiseen kansallisromantiikkaan. Rakennuksen lattiat ovat eri korkeudella.

Korkeille nurkkakiville rakennettu hirsirakennus on vuorattu peiterimavuorauksella. Päätykolmioissa on pystylaudoitus. Väri on keltainen, ikkunat ruskeat ja niiden vuorilaudat valkoiset. Ikkunat ovat uusittu 1970-luvulla vanhan mallin mukaan. Ikkunat ovat T- ja 6-ruutuista mallia, joskin mm. itäpäässä olevassa kattolyhydyn ikkunoissa on käytetty jugend-tyylisiä pieniä yläikkunoita. Länsipäässä olevassa poikkipäätyjen tympanon-koristeet jatkuvat katon yläpuolelle, korkeaksi tangoksi.

Rakennusta on peruskorjattu 1970-luvun puolesta välistä. Näissä remonteissa uusittiin mm. ikkunat ja katon koristeet. Huvila muutettiin tällöin ympärivuotiseen käyttöön. Rakennuksen itäpuolelle lisättiin aumakattoinen kylkiäinen, johon sijoitettiin mm. pannuhuone. Samoin länsipuolella ollut lasikuisti muutettiin lämpimäksi. Rakennuksen perusta, kivipylväiden välit valettiin yhtenäiseksi betonilla. Peltikatto peitettiin palahuopakatolla.

Julkisivun puolella oleva pääoven edustassa on käytetty liuskekiveä, joka on mahdollisesti 1950-luvulta.

Eteläpuolella oleva omenapuita kasvava puutarha on jo Soljan ajoilta.

Rannassa oleva pieni rankorakenteinen rakennus on mahdollisesti ollut palvelusväelle tarkoitettu. Huonokuntoisena se on korjattu perusteellisesti 1970-luvun jälkeen. Alun perin rakennuksen ikkunoiden vuorilaudoissa oli yksinkertaisemmat koristelut. Huonokuntoisina ne korvattiin uusilla ja malli otettiin huvilasta.

Sauna on muistitiedon mukaan palanu.t Nykyisessä saunassa on hyödynnetty vanhaa materiaalia, rakennusaika on mahdollisesti 1900-luvun puolenvälin kieppeillä. Saunan länsipuolella on ollut katettu venevalkama, josta on jäljellä vain muutamia puupylväitä. Saunan itäpuolella oli kivistä ja hirsiarkusta rakennettu laituri.

Soljala on lohkottu Kyöstin tilasta v. 1922. Ostajana oli helsinkiläinen varatuomari Niilo Solja, jonka suku oli Pirkkalasta kotoisin. Myyjä oli Kaarlo Kyösti. Tontti oli tällöin 1,7 hehtaaria. Tontti pieneni 1970-luvulla kun kunta lunasti länsipuolisen osan tonttia venesatamaa varten.

Huvila on mahdollisesti rakennettu/siirretty tontille vasta lohkomisen jälkeen. Niilo Solja käytti huvilaa vain kesäisin. Hänen jälkeen huvilan käyttäjiä olivat hänen tyttärensä ja hänen perheensä, tenniksestä tuttu Säilän suku. Heidän aikana tontilla oli mm. tenniskenttä.

Sotavuosina huvilaa käytettiin ympärivuotisesti. Rakennus jäi tyhjilleen 1960-luvulla ja sitä myytiin 8 vuotta, aina vuoteen 1974, jolloin rakennus ostettiin ja korjattiin.

Soljalan huvila sijaitsee lähellä Pyhäjärven rantaa korkealla rantatöyräällä. Jyrkkä rinne on luonnontilainen, kasvaen harvaa mäntymetsää. Rakennuksen eteläpuolella on laaja omenapuita kasvava nurmialue.

Pihapiirin maisemallinen asema - yhteys järvelle tulee säilyttää. Rakennusten säilyminen tulisi turvata, samoin pihalla olevat rakenteet tulisi säilyttää.

Kiinteistörekisteri,Pirkanmaan-Satakunnan maanmittauslaitos, Tampere.