rakennusperinteinen

Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistö on hyvin hoidettu ja asuinrakennus pihapiireineen on säilyttänyt melko hyvin alkuperäisen ilmeensä rakennuksessa tehdyistä kunnostustöistä huolimatta. Rakennuksen käyttö on kuitenkin muuttunut paritalosta omakotitaloksi, mikä alentaa hieman alkuperäisyysastetta.

Kiinteistön itä-länsisuuntainen (n. 860 m2) tontti sijaitsee Ahmankadun varressa, siten että tontin itäpääty rajautuu Ahmankatuun. Se on muodoltaan suorakaide. Tonttia rajaa kaikilta sivuilta orapihlaja-aita.

Tontilla on yksi katuliittymä Ahmankadulle. Liittymäkohdasta on aukko orapihlaja-aidassa, josta tontille johtaa hiekkapintainen ajotie. Tontin pinta on tasainen ja pääosin nurmea. Sisäänkäyntien edustalle ja asuinrakennuksen länsipäätyyn on tehty leveä polku painekyllästetyistä puulaatoista.

Vehreällä tontilla kasvaa runsaasti vanhoja omenapuita, kookas mänty ja hevoskastanja. Hevoskastanja on asukkaan kertoman mukaan tuotu 1960-luvulla veteraaniretkeltä Naantalin Kultarannasta. Lisäksi tontilla on perennoja, vadelmaa, marja-, sireeni-, jasmike- ja lumimarjapensaita. Kasvillisuus on pääosin alkuperäistä 1950-luvun kasvillisuutta.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten itä-länsi suuntaisesti tontin itäpäädyssä lähellä Ahmankadun reunaa.

1960-luvun puolivälissä rakennettu kahden auton autotalli sijaitsee tontin eteläsivulla. Talli on kevytrakenteinen (rakennuslupapiirrustusten mukaan väliaikainen), loiva satulakattoinen ja huopakatteinen. Limilaudoitetut seinät on maalattu kellanvihreiksi. Molemmille asunnoille on oma tallinovensa. Alkuperäiset peiterimoitetut lautapariovet on maalattu punaruskeiksi. Lisäksi tontilla on kevytrakenteinen, vaaleanpunaiseksi maalattu vaakapaneloitu leikkimökki, jossa on mustalla huovalla katettu satulakatto.

Kiinteistössä sijaitsevan paritalon on suunnitellut Jaakko Autere, joka on vastannut yhteesä 4 kissanmaalaistalon alkuperäisistä rakennuslupapiirrustuksista.

Kiinteistön ensimmäisen omistajat ja asukkaat olivat Aspelinin veljekset Pekka ja Juho perheineen (synt.1915 ja 1917). Talon rakennustöistä on ollut juttu Aamulehdessä 1950-luvun alkupuolella. Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön Aspelinin perikunnalta vuonna 2005.

Kohteen lähiympäristössä on erilaista rakennuskantaa seuraavasti: koillispuolella on kaksikerroksinen puukerrostalo, pohjois-, itä-, kaakkois-, etelä- ja luoteispuolella on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja ja lännessä Kissanmaankadun varren kerrostaloja.

Rakennuksen länsipäätyyn on suunnitteilla rakentaa parveke. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon rakennuksen 1950-lukulaisen ilmeen säilyminen. Tyypilliset 1950-luvun talojen parvekkeet olivat pieniä tuuletusparvekkeita, joiden kaiteet olivat taivutettua metalliputkea, yksinkertaisin metallipinnoin.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Eeva ja Raimo Nieminen