Kohde kuuluu Kissanmaan ensimmäisen asemakaavan jälkeiseen varhaisimpaan rakentamisen vaiheeseen. Kiinteistö on hyvin hoidettu ja asuinrakennus pihapiireineen on säilyttänyt hyvin alkuperäisen ilmeensä. Asuinrakennuksen alkuperäisyysaste on heikentynyt hieman katemateriaalin ja alkuperäisten ovien vaihdon myötä.

Kiinteistön luoteis-kaakkosuuntainen tontti (1602,1 m2) on suunnikkaan muotoinen ja sen lyhyt eteläpääty rajoittuu Karhunkatuun. Tontilla on yksi katuliittymä Karhunkadulle. Liittymäkohdassa on aukko orapihlaja-aidassa ja tontille johtaa hiekkapintainen ajotie.

Tontin pinta on tasainen ja pääosin nurmea. Pääsisäänkäynnille johtaa kapea liuskekivin päällystetty polku ja toisen sisäänkäynnin edustalla on painekyllästettyjä puulaattoja.Tonttia rajaa pohjoisesta, idästä ja etelästä orapihlaja-aita. Myös tontin länsirajasta osa on orapihlaja-aitaa, osa aitaamaton.

Tontilla kasvaa vanhoja omenapuita, kookkaita koivuja, mäntyjä, haapoja, terijoensalavia sekä hevoskastanja. Lisäksi tontilla on perinteistä 1950-luvun kasvillisuutta: villiviiniä, perennoja, sireeni- ja marjapensaita.

Tontilla on yksi asuinrakennus sijaiten koillis-lounaissuuntaisesti etäällä Karhunkadun reunasta.

Kissanmaan kortteli 849 on ns. virkamiesten rivi. Korttelin tontit oli varattu ensisijaisesti kaupungin virkamiehille. Moni kiinteistöjen alkuperäisistä omistajista oli myös henkilökohtaisesti osallistunut Kissanmaan kaavoitukseen tai rakennusten suunnitteluun. Muusta Kissanmaasta poiketen kortelia eivät koskeneet samat rakennusten sijoittelua, kattokaltevuutta ja räystäskorkeutta sääntelevät säännöt. Talot sai rakentaa vapaammin omien suunnitelmien mukaisesti.

Kiinteistön ensimmäinen asukas oli rakennuslupapiirrustuksetkin signeerannut Esko Lintinen perheineen. Lintinen oli kaupungin rakennusmestari. Lintinen on käyttänyt lupapiirrustusten pohjana Arava tyyppi 4:n piirrustuksia, joita hän on muuntanut perheensä vaatimusten mukaiseksi. Lintisten jälkeen talossa asui maalausliikkeen omistaja Niiniviita perheineen. Nykyiset asukkaat ovat talon kolmannet ja asuneet talossa 20-vuotta, vuodesta 1987.

Kohteen lähiympäristössä on erilaista rakennuskantaa seuraavasti: kaakossa, lounaassa ja idässä on mittasuhteiltaan kohdetta muistuttavia omakotitaloja. Etelässä on kaksikerroksiset rivitalot ja pohjoispuolella Teiskontietä reunustava puistoalue.

Alkuperäiset rakennuslupapiirrokset sekä myöhemmät mahdolliset muutos- tai laajennuslupapiirrokset. Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

Kaisu Suoniemi

Pauli Lehtinen